Auschwitz ja juhannus Krakovassa

Kesällä 1990 pyöräilimme Gdańskista Istanbuliin. Tämä on käsin kirjoitetusta päiväkirjastani. Ihmisistä käytän nimikirjaimia, ja tekstiä on hieman siistitty.

Kirjoitettu tiistaina 26.6.1990 Trenčínin leirintäalueella Tšekkoslovakiassa. On kuuma, ja aurinko paistaa täysillä. Vasemmalla vuorella on vanha linna. Kirjaan näissä maisemissa muistiin päiviä, jotka ovat jo menneet.

Keskiviikko 20.6.1990

Ajoimme Katowicesta Oświęcimiin, jossa sodan aikana kuoli Auschwitzin ja Birkenaun keskitysleireillä 4 miljoonaa ihmistä kaasuttamalla. (Näin luku vuonna 1990 kerrottiin. Nykyinen arvio on noin 1,1 miljoonaa uhria.)

Matka oli lyhyt, mutta kuumuus teki siitä melko vaikean. Sain lopulta melkoisen migreenin, joka ei parantunut edes yön aikana.

Leirit, Birkenau sellaisenaan ja Auschwitz museona, ovat niin järkyttäviä dokumentteja natsien kauhuista, että ne jäävät mieleen kirjoittamattakin. En siis kirjoita paljon. Kerron vain itkeneeni koko ajan. Näkemäni on kuvailun ulkopuolella. Ihmisen raakuus ja kestävyys vaikuttavat rajattomilta.

Koko asia on käsittämätön.

Yön olimme aivan leirin vieressä olevassa hotellissa. V:n jalka oli kipeä, emmekä siksi voineet jatkaa Krakovaan.

Torstai 21.6.1990

Päänsärkyni kiusasi yhä. Lähdimme kohti Krakovaa. Matkan aikana yhdeltä meistä katkesi peräkkäin kaksi pinnaa, ja hän jäi odottelemaan bussia, mutta saikin sitten kyydin. Illalla pyöräilimme Krakovassa. Yövyimme Student Hotel Żaczekissa.

Perjantai 22.6.1990, juhannusaatto Krakovassa

Illalla kävimme elokuvissa katsomassa Peter Greenawayn elokuvan The Cook, the Thief, His Wife & Her Lover. Mainio juttu ja visuaalisesti loistelias.

Jälkimmäisenä päivänä ajelin K:n kanssa joen rannassa, kun kansantanssijuhlat alkoivat. Taa, taa, taa jne. Jeh!

Krakovan vanha kaupunki on kaunis. Valtava keskiaikainen tori keskipisteenään se levittäytyy noin puolentoista kilometrin halkaisijalle ja sulkee sisäänsä useita loisteliaita vanhoja julkisivuja. Mieleen tulee väistämättä Praha. Saksalainen vaikutus on selvä.

Linnan juuri kunnostetut patsaat ovat menettäneet kasvonsa. Ilma ei ole kovin puhdasta saasteiden takia. Paljon yksityiskohtia jäi toisellekin kerralle.

Kommentit