Viikko #4 2013
Viikko #4 2013 numeroina
Kuntoilua noin 16 tuntia. Pyöräilyä liki 9 tuntia, kävelyä hieman yli 6 tuntia, spinningiä tunnin verran. Kuntosalille en ehtinyt. Kerran kävin salin ovella. Se oli lukossa, ja avainkorttini oli kotona.
Lounaita söin ulkona tai ainakin kodin ulkopuolella neljä kertaa. Lounaat maksoivat 37 euroa. Muuten en syönyt ravintoloissa.
Alkoholia join maltillisesti eli tuopin olutta päivässä. Niistä tosin 6 perjantaina.
Sikareita poltin puolitoista. Partagasin Serie E2 oli yhtä valloittava kuin aina aiemmin.
Ystäviä tapasin monta kertaa. Yhteensä 18 tapaamista, mutta vain neljänä päivänä.
Joukkoliikennöin töihin kerran, keskustaan pari kertaa ja Tampereelle kerran. Veljeni auton kyydissä olin noin 50 kilometrin verran.
Painoni putosi kilon.
Kirjoja luin yhden. Patti Smithin kirja Just Kids oli yllättävä huono. Oli toki kiva seurata Pattin ja Robertin seikkailuita 1970-luvun New Yorkissa. Merkillistä aikaa ollut. Heidän nuoruuttaan. Nuoruushan on monille elämän parasta aikaa. Ilmeisesti Pattillekin. Monet tähdet ja tähdeksi pyrkineet asuivat Chelsea Hotellissa ja saivat vaikutteita toisiltaan. Patti muistaa mainita jokaisen tähden ja kertoa miten erityisen ainutlaatuinen jokainen heistä oli. Nimiä vilisee, jokainen on erityinen. Robert on erityisen erityinen. Kirjan kieli on erittäin huonoa amerikkaa. Yksinkertaista, tavallisista tavallisimpia idiomeja viljelevää. Noin 100 sivun jälkeen loputon name dropping ja ontuva kieli alkoivat harmittaa, kirjan lukeminen kävin työlääksi. Onneksi kirja ei ole kovin pitkä.
Töissä kävin useampana päivänä toimistolla asti. Tunteja tein noin 25.
Lounaita söin ulkona tai ainakin kodin ulkopuolella neljä kertaa. Lounaat maksoivat 37 euroa. Muuten en syönyt ravintoloissa.
Alkoholia join maltillisesti eli tuopin olutta päivässä. Niistä tosin 6 perjantaina.
Sikareita poltin puolitoista. Partagasin Serie E2 oli yhtä valloittava kuin aina aiemmin.
Ystäviä tapasin monta kertaa. Yhteensä 18 tapaamista, mutta vain neljänä päivänä.
Joukkoliikennöin töihin kerran, keskustaan pari kertaa ja Tampereelle kerran. Veljeni auton kyydissä olin noin 50 kilometrin verran.
Painoni putosi kilon.
Kirjoja luin yhden. Patti Smithin kirja Just Kids oli yllättävä huono. Oli toki kiva seurata Pattin ja Robertin seikkailuita 1970-luvun New Yorkissa. Merkillistä aikaa ollut. Heidän nuoruuttaan. Nuoruushan on monille elämän parasta aikaa. Ilmeisesti Pattillekin. Monet tähdet ja tähdeksi pyrkineet asuivat Chelsea Hotellissa ja saivat vaikutteita toisiltaan. Patti muistaa mainita jokaisen tähden ja kertoa miten erityisen ainutlaatuinen jokainen heistä oli. Nimiä vilisee, jokainen on erityinen. Robert on erityisen erityinen. Kirjan kieli on erittäin huonoa amerikkaa. Yksinkertaista, tavallisista tavallisimpia idiomeja viljelevää. Noin 100 sivun jälkeen loputon name dropping ja ontuva kieli alkoivat harmittaa, kirjan lukeminen kävin työlääksi. Onneksi kirja ei ole kovin pitkä.
Töissä kävin useampana päivänä toimistolla asti. Tunteja tein noin 25.
Kommentit