Bussi kulkee ja kuski polkee kevättä kohden

Kevät on saapunut. Lumet sulivat, aamulla on valoisaa jo ennen puoli kahdeksaa. Linnut laulavat, sulava lumi solisee kuraisina puroina. Tiet ovat pääosin sulia, joskus aamuisin varjoisissa kohdissa on mustaa jäätä. Nastarenkaat ovat yhä tarpeen.

Roihuvuoren työmatkabussi on kulkenut koko vuoden. Tänään bussin matkassa olivat Tero, Petteri, Nana ja minä. Keitimme ensin kahvit, vaihdoimme uusimmat pyöräilijuorut ja mietimme, miten saisimme saada enemmän innokaista matkustajia bussiin. Herttoniemessä ja Herttoniemen rannassa uskomme olevan paljon pyöräilijöitä. Saapa nähdä onnistummeko löytämään työmatkapyöräilijöitä.

Tero, Matti, Nana

Yleisen väitteen mukaan pyöräily on sitä turvallisempaa mitä enemmän pyöräilijöitä on. Tätä väitettä tukevat kokemukset ja tilastotiedot muun muassa Tanskasta ja Hollannista. Kun pyöräilijöiden määrä kasvaa, muut liikenteessä olevat tottuvat ottamaan pyöräilijät huomioon. Myös yhä harvempi autoilija on pelkästään autoilija vaan liki kaikki pyöräilevät säännöllisesti. Vähitellen pyöräilijöiden määrä on niin suuri, että heille on rakennetttava omat väylät, jotka oikein rakennettuna ovat paljon tavanomaisia eli nykyisiä suomalaisia pyöräteitä turvallisempia (ja helpompia ja nopeampia) väyliä.

Siksi yritämme keksiä uusia tapoja lisätä pyöräilyä. Pyöräilevä työmatkabussi voi olla sellainen. Se on hyvin helppo tapa aloittaa työmatkapyöräily, tuo iloa aamuun, uusia ystäviä elämään, ehkäpä uusia oivalluksia.

Ensi viikolla taas. Ehkäpä loppukeväästä kaksi kertaa viikossa: tiistaisin ja torstaisin.