Haruki Murakamin värittömän miehen vaellusvuodet
Lempikirjailijaltani Haruki Murakamilta on ilmestynyt uusi kirja, joka on ensi kertaa suomennettu suoraan japanista. Kirjan nimi on Värittömän miehen vaellusvuodet. Kirja kertoo miehestä, joka suunnittelee ja rakentaa Tokiossa rautatieasemia. Mies on kotoisin pienemmästä kaupungista.
Pieneen kaupunkiin jäivät miehen kaverit. Mies lähti opiskelemaan, kävi usein tapaamassa kavereitaan. Miehellä kun oli lukioaikana kaveriporukka, 3 miestä ja 2 naista, joiden kanssa hän vietti paljon aikaansa. Oikeastaan kaiken aikansa. Auttoivat huonompiosaisempia, keskustelivat loputtomasti, kasvoivat ja aikuistuivat.
Yhtäkkiä kuitenkin synnyinkaupunkiin jääneet ystävät pistivät välit poikki värittömään mieheen. Mies siitä meni ihan rikki, laihtui ja erakoitui. Lopulta pääsi jaloilleen, valmistui, sai työpaikan ja työaikansa käytti asemien suunnitteluun ja vapaa-aikansa junien katseluun asemilla.
Kunnes tapasi naisen, joka pakottaa miehen selvittämään, miksi ystävät pistivät välit poikki. Mies tapaa ystävänsä. Eräs heistä on kuin Jari Sarasvuo, toinen kuin telkkarista tuttu paksu asuntokauppias. Yksi asuu Suomessa.
Asiat selviävät. Pakottava nainen on tyytyväinen. Loppu.
Kirja on loistavasti kirjoitettu, sitä lukee mielellään. On kiva myös lukea Murakamin Suomi-kuvausta. Kirjassa on myös muutamia unenomaisia fantasiajaksoja, joista pidän ja joista Murakami on kuuluisia.
Mutta kirja loppuu kesken. Jää tyhjä olo.
Saman kertomuksen on kertonut New Model Army laulussaan Green and Grey jo 25 vuotta sitten. Lyhyemmin. Liikuttavammin. Tosin pikkukaupunkiin jääneiden näkökulmasta.
Pieneen kaupunkiin jäivät miehen kaverit. Mies lähti opiskelemaan, kävi usein tapaamassa kavereitaan. Miehellä kun oli lukioaikana kaveriporukka, 3 miestä ja 2 naista, joiden kanssa hän vietti paljon aikaansa. Oikeastaan kaiken aikansa. Auttoivat huonompiosaisempia, keskustelivat loputtomasti, kasvoivat ja aikuistuivat.
Yhtäkkiä kuitenkin synnyinkaupunkiin jääneet ystävät pistivät välit poikki värittömään mieheen. Mies siitä meni ihan rikki, laihtui ja erakoitui. Lopulta pääsi jaloilleen, valmistui, sai työpaikan ja työaikansa käytti asemien suunnitteluun ja vapaa-aikansa junien katseluun asemilla.
Kunnes tapasi naisen, joka pakottaa miehen selvittämään, miksi ystävät pistivät välit poikki. Mies tapaa ystävänsä. Eräs heistä on kuin Jari Sarasvuo, toinen kuin telkkarista tuttu paksu asuntokauppias. Yksi asuu Suomessa.
Asiat selviävät. Pakottava nainen on tyytyväinen. Loppu.
Kirja on loistavasti kirjoitettu, sitä lukee mielellään. On kiva myös lukea Murakamin Suomi-kuvausta. Kirjassa on myös muutamia unenomaisia fantasiajaksoja, joista pidän ja joista Murakami on kuuluisia.
Mutta kirja loppuu kesken. Jää tyhjä olo.
Saman kertomuksen on kertonut New Model Army laulussaan Green and Grey jo 25 vuotta sitten. Lyhyemmin. Liikuttavammin. Tosin pikkukaupunkiin jääneiden näkökulmasta.
Kommentit