Koskinen ja kreikkalainen kolmio - Seppo Koskisen dekkari

 Satuin löytämään Roihuvuoren Rion terassilta Seppo Jokisen dekkarin Koskinen ja kreikkalainen kolmio. Joku oli jättänyt sen sinne kiertoon book crossing -tiedoin. Koska en ole koskaan aiemmin tutustunut Koskisen dekkareihin ja kaipasin perjantai-illaksi kevyehköä ajankulua, otin kirjan mukaani. Luin sen iltauutisten jälkeen. 

Jokinen dekkarisarjan viidennessä osassa sarjan päähenkilö, ylikomissari Koskinen Tampereen Sorin poliisiasemalta, on purjehtimassa kollegansa, itäsuomalaisen pitäjän nimismiehen Juusosen, kanssa Kreikan saaristossa. Miehet purjehtivat, eivät paljon keskenään pukahtele. Juovat bisseä ja syövät lihaa. Kiusottelevat toisiaan kaljuudesta ja parran harittamisesta. 

Kiusoittelu loppuu tykkänään, kun kaverukset löytävät nuoren naisen ruumiin merestä ja vievät sen lähisaareen. Kreikkalaispoliisien epäpätevyydessä, Rhodoksen suomalaisten turistien ja kreikkalaisen meiningin ihmettelemisen lomassa kaverukset osin joutuvat ja osin päätyvät poliiseina tutkimaan murhaa. Juoni on kelpo dekkariksi, yllättäviä käänteitä riittää ja lopuksi kaverukset välttyvät juuri ja juuri päätymästä kreikkalaiseen vankilaan. 

Jokinen kirjoittaa sujuvasti, Koskinen on hahmona uskottava, miljöön ja tapahtumien kuvaaminen on uskottavaa. Joissakin kohdissa kirjaan on väkisin lisätty pituutta ylimääräisillä maisemien kuvauksilla, mutta kreikkalaisen saarimaiseman kuvittelu on ihan kivaa puuhaa lukijalle. 

Aion hankkia muutaman muun Koskis-sarjan teoksen luettavakseni.