Sankarillinen pyöräily jatkuu

- kesäkuuta 09, 2022

9.6.2022, torstai · León → Ponferrada

Huomenet teille Leonista!

Sankarillinen pyöräily jatkuu tänäänkin. Tavoitteena on iltaseitsemään mennessä päästä Ponferradaan. En tiedä kaupungista muuta kuin siellä vuonna 2014 järjestetyt pyöräilyn MM-kisat.

Toissapäivänä tapasin tien päällä kaksi paikalllsta pyöräilijää. He ovat liikkeellä sähkömaastofillareilla. Hoikempi polkee valkoisella fillarilla edellä ja kuvaa koko ajan kännykällään. Pulleampi seuraa perässä. Kummatkin ovat erinomaisella tuulella. Matkatavaroita heillä ei ole pieniä reppuja lukuunottamatta. Pulleammasta minulle on toissapäivän päivityksessä kuva.

Tapasin herrat eilenkin. Hyvä tuuli hersyi yhä. Tunnistimme toisemme. Ymmärrän paksumman puheesta sen verran, että hän kysyi minulta miten menee ja minne menee. Vastasin ja hän sanoi heidänkin olevan matkalla Leoniln.

Kun minä istuin kahvilla voipuneena, herrat pörräsivät kylän jyrkkiä katuja ylös ja alas. Sähköfillari on näppärä.

En tavannut herroja Leonissa eilen illalla. Olisi veikeätä tavata heidän taas tänään, koska heiltä saan iloa ja intoa. Heillä ei hymy hyydy.

Tänään matkaa 105km, nousua 1150m. Yksi iso mäki aina 1450m korkeuteen. Ensimmäistä 50km tasaista, sitten mäki 30km ja sitten 20km alamäkeä perille. Tyyni sää, reilut 22C. Pitäisi olla OK. Selkää hoidan ennen lähtöä, joten uskoisin senkin kestävän.

Katso kuva Instagramissa

Joskus pyörämatkailu täälleensä yksin on todella raskasta. Kun aamulla herää vähän liian aikaisin, on nälkäinen, kahvilat eivät ole vielä auenneet ja huoneessa olevat eväät eivät auta, epätoivo valtaa mielen.

Pyörämatkailussa on iloisen myötätuulessa polkemisen lisäksi paljon muutakin. On vastatuuleen puskemista, liian pieniä ravintola-annoksia, raflat ja kahvilat sulki just silloin kun niitä tarvitsisi. Ja kahvilasta saa vain makeita juttuja päivällä.

Sitten on aina huolta fillarista, laukuista, tavaroista. Kestävätkö ne? Mitä jos hajoavat? Mitä jos hajoavat jossain vuoristossa?

Ja yksin kaikki on hoidettava itse. Joskus toivoisi kumppania hoitamaan jonkin asian, vahtimaan tavaroita kauppareissun ajaksi etc.

Tänään aamulla iski epätoivo: ei tästä tule mitään, en mitenkään jaksa mäen päälle, en uskalla alamäkeä. Jotain hajoaa.

Saapa nähdä. Ehkä aamiainen palauttaa voimat ja toiveikkuuden. Päätin kuitenkin pitää lepopäivän huomenna Ponferradassa. Olen yhä aikataulussa ja jos en olisikaan, niin ehkäpä Portosta pääsee fillarin kanssa junalla Lissaboniin.

Katso kuva Instagramissa

Kiitos kaikille kannustavista kommenteista ja viesteistä. Ne auttoivat kovasti. Pääsin perille Ponferradaan.

Söin aamulla ja matkalla niin paljon, että 50km polkemisen jälkeen ostamastani perunamunakaspatongista jäi puolet syömättä.

Niinpä minulla sitten riitti energiaa ja voimia kiivetä ylös 1500 metrin korkeuteen solaan. Kiipeäminen sujui helpommin kuin odotinkaan. Viimeiset 9,2km ja 400 nousumetriä sujui alle 50 minuutin. Aivan lopussa saavutin kaksi minua hoikempaa hyväkuntoista hollantilaista miestä. Heillä oli pyörissään kevyemmät vaihteet, joten minun oli pakko ohittaa heidän 10% loppunousussa. Jäin odottamaan kaveruksia ja sain siksi itsestäni kuvan solassa.

Alamäki oli pelottava, mutta ei ehkä ihan niin paljon kuin odotin. Laskettelin omaa vauhtiani yksikseni, koska alamäen keskellä oli jyrkkä 14% ylämäki, jossa minun oli taas pakko ohittaa hollantilaiset. Tapasimme siihen mäen alla, 900 metriä solaa alempana.

Alamäen puolivälissä oli erikoinen kylä. Pysähdyin heti kylään saavuttuani kolmen gin tonic- iltapäivädrinkkejään juovan naisen luo. He kertoivat mäen jatkuvan jyrkkänä vielä 8km. Paikalle drinkkien houkuttelemana saapunut vanha ukko sanoi, että kannattaa olla varovainen, koska autot oikaisevat mutkissa vastaantulijoiden (eli minun) kaistalle. Molemmat olivat oikeassa.

Hotellini on Ponferradan vanhan kaupungin pääaukiolla. Hyvä hotelli 75€/yö. Ostin kaksi yötä.

Tänään siis 106km, 5h37, 19km/h keskinopeus ja 1165 nousumetriä. Huomenna lepoa.

Katso kuva Instagramissa

29 päivää pyöräretken alkamisesta eli Lübeckistä lähtemisestä. 6 lepopäivää eli 23 pyöräilypäivää.87km ja 4h24min päivässä. 110km ja 5h30min pyöräilypäivässä.

Vielä yksi satasen päivä ehtii mukaan ensimmäiseen retkikuukauteen. Siis noin 2620km kuukaudessa. Ehkä vähän innostuin ja lähti homma käpälästä.

Siis vähän yli 30000km/v tahtia olen painanut menemään. Samaa tahtia kuin ammattipyöräilijät! Taitaa olla aiemmilta vuosilta pohjakuntoa.

Katso kuva Instagramissa

Ponferrada in the evening. The old town sits on a hill and commands great views over the newer parts of the city and mountains.

The video show the square by which my hotel is. The video ends by showing my hotel. My rooms is the one with windows open and curtains. The rules say “no drying cycling kit on the balcony”. So, I hid my laundry behind the curtains. Clever, eh?

Katso kuva Instagramissa

Hae tästä blogista

Mane

Sankarillinen pyöräily jatkuu

Kommentit

Vuoden suosituimmat

Kaikki Helsingin kadut, aukiot etc

TOP-5 lyhyttä pyöräretkeä Roihuvuoresta ja Itä-Helsingistä

Elämäni baarit

Tapiolan varjoissa - Robert Ramberg

Karl Ahon matka Stalinin punaiseen helvettiin / Sven Pahajoki

Byträskin järvi ja pähkinäpensaslehto

Päätin elää vielä 20 vuotta / Marco Kosonen

Omituisia hahmoja

Montako katua Helsingissä on?

Hyvästi Facebook!