Tiger Lillies / G-livelab

Onko helvetistä, yleisön joutumisesta sinne, jumalan ja saatanan tapaamisesta ja tappamisesta, haudoille kuseskelusta laulaminen ja yleisön solvaaminen möykkyaivoiksi raikasta, hauskaa tai ennenkuulumatonta? Entä jos sen yhdistää kepeään kabaree-musiikkin, jota soittaa kolme valkonaamaista klownia? Entä jos yksi klowneista soittaa sahaa, toinen haitaria ja kolmas rumpuja, ja samalla he vääntelevät kasvojaan kuin sirkuksen työntekijät?

Ehkäpä se on. Tiger Lilliesin musiikki on tuollaista, todella taidokasta, ja jos nauru herahtaa moisista teemoista, niin mikäs on bändiä kuunnellessa ja katsellessa. Itse en moista huumoria 2020-luvulla osaa arvostaa. En paheksu eritteistä laulamista, en jumalan tappamista, en vaikka sitä on jo moni tehnyt, mutta uudelta ja raikkaalta ja omaperäiseltä se ei vaikuta. 

Musiikki sen sijaan oli kuulemisen arvoista. Kaverukset olivat selvästi soittaneet pitkään yhdessä, osasivat nauraa itselleen, kertoa visuaalisia vitsejä naamoillaan, improvisoida. Laulajan ääni on ilmeikäs, oopperan keinoja keveään ilmaisuus yhdistävää. Rumpali ja basisti-sahansoittaja pitivät homman kasassa silloin kun halusivat. 

Ei kaduta Tiger Lilliesin esitykseen vaivaytuminen, erityisesti koska G-livelabissa kaikki kuulostaa aivan täydelliseltä, myös pieleen soitetut nuotit.