Valohammas / Harry Salmenniemi

Jos äitiyspakkaukseen kuuluisi kirja, Salmenniemen uusin romaani Valohammas sopisi sinne kuin vaippa vauvalle. Tai oikeastaan kirja pitäisi luettaa kaikilla nuorilla, jotta he saisivat tietää millaista lapsiperheen arki on. Ja sehän on täynnä työtä, puuhaa, ja erityisesti rakkauta. 

Valohammas kertoo yhden päivän tapahtumista kirjailijan perheessä. On kaksi lasta, toinen aivan pieni vauva vielä, toinen vieroittumassa vaipoista. On äiti ja isä, on kesä, on kirjailijalla apuraha, eikä ole kiire mihinkään. 

Aamulla perhe herää, isä ensin, sitten muut. Syödään aamiaista, leikitään, lähdetään ulos puistoon. Lapsia pitää koko ajan vahtia, syötää, huoltaa. Äiti ja isä vuorottelevat suihkuhetkensä, päiväunensa. Kirjailija tekee ruokaa, siivoaa, ja palkinnoksi pääsee hetkeksi päiväunille. 

Päivän kulun kuvauksen keskeyttää takauma, jossa kirjailija on Sitrassa illallisella. Hän on kirjoittanut luvun Sitran julkaisemaan teokseen ja palkkion lisäksi saa nauttia illallista hyvässä ja arvovaltaisessa seurassa. Viinit ovat hieman tavanomaisia, eivät yhtä hyviä kuin kotona tai varsinkaan ennen lapsien syntymää Italiaan tehdyillä matkoilla. Silti lasten syntymä ei harmita. 

Kertomus palaa kotiin, on taas hoidettava, viihdytettävä, leikitettävä, vaippavaihdettava, ja niin edelleen. Elämä jatkuu, ilta koittaa, perheen arki hiljenee. 

Todellakin! Tämä kirja pitäisi luettaa koulussa, jos meinaamme saada syntyvyyden kasvuun.