Tipaton tammikuu on typerä idea

Tipaton tammikuu on tarpeeton. Ja turhaa kärvistelyä, ilon ja riemun kieltämistä. Jos on tarve tipattomuuspelleilyyn, kannattaa miettiä suhde alkoholiin kerralla kuntoon.

Minä mietin alkoholisuhteeni kuntoon jo 1980-luvulla teininä. Ei ole tarvinnut sen jälkeen asiaa miettiä. Hyvin maistuu vaan ei ikinä liikaa. Vuositasolla noin yhden tuopin verran alkoholia päivässä keskimäärin. Toisinaan on viikkoja, jolloin juon enemmän, esimerkiksi matkoilla, ja toisinaan viikkoja, jolloin en juo lainkaan. 

Periaatteeni ovat:

1. Alkoholi ei ole lupa eikä syy tehdä asioita, joita ei ilman alkoholia tekisi. Aikuinen ihminen tekee mitä tekee vakaan harkinnan jälkeen.

2. Jos alkaa tehdä alkoholia mieli kovasti paljon heti aamusta, alkaa odottaa iltaam, jolloin pääsee kavereitten kanssa baariin, ei pidä juoda tai on ainakin harkittava, josko on viisasta. 

3. Suruun, masennukseen, ahdistukseen ei juoda. Alkoholi ei niitä paranna, lykkää ja vahvistaa vain.

4. Alkoholi vahvistaa kaikkia tunteita, siksi iloisena ja hyvässä seurassa on nautinnollisinta .

5. Ei ikinä pidä juoda yksin himassa. Ei muutenkaan juurikaan juoda himassa. Seurassa ja baareissa, ihmisten ilmoilla, jutellen ja nauraen, maailmaa parantaen. 

6. Ei juuri lainkaan väkeviä. Pääosin olutta, ja sitäkin normaalin pilsnerin vahvuisena. Vähän viiniä.

7. Kohtuudella kuten herkkujakin, ei joka päivä, yleensä max 3 tuoppia kerrallla.

Näin jo nuorenan alkoholismia tarpeeksi paljon ja läheltä, jotta opin, ettei kannata itselleen ehdoin tahdoin alkoholiongelmaan hommata. Enkä ole hommannut.