Heinäkuu 2022 Facebookissa
Heinäkuu 2022 · 40 Facebook-päivitystä 22.7.–31.7.2022 Pyörämatkan 2.5.–21.7.2022 päivitykset ovat omina blogiteksteinään.
Perjantai 22.7.2022
klo 8.58
Ystävät! Tänään illalla Rioon olen menossa. Ois nastaa tavata ja vaihtaa kuulumisia. Ajattelin olla mestoilla vähän 18 jälkeen.
klo 11.05 · 1 kuva
Onpas kerrassaan mukavaa olla taas Helsingissä. Kesä, Meli-kahvilan aamiainen ja Sirkku !
#helsinki #omelet #love #breakfast #coffee #foccaccia
klo 12.05
Hassu bugi Elisan laskutusjärjestelmässä: kun pyöräilin Espanjasta Portugaliin kesäkuun puolivälissä, mobiilidatalaskuri nollautui.
Mistäkö tiedän? No, päivää aiemmin olin saanut viestin ”olet nyt käyttänyt 80% kuukauden mobiilidatastaasi. Pian se maksaa 3€/Gb. ”. Sitten ihan kuun lopussa Sain saman viestin uudestaan Portugalissa.
Laskun mukaan käytin dataa kesää kuussa 40Tb, mutta se taitaa olla vain puolet todellisesta käytöstäni.
Lauantai 23.7.2022
klo 7.52 · 1 kuva
Vehreä kotipihamme. Eilen tapasin ystäviä ja huomasin miten tärkeitä ja rakkaita he ovatkaan. Suurenmoista asua ainakin sadan ystävän kanssa Roihuvuoressa.
Tänään aion käydä tutustumassa Helsingissä toukokuun alun jälkeen tapahtuneisiin muutoksiin. Pari kolme tuntia nautiskelua fillarilla.
Lisäksi Roihuvuoren Riossa on jazz-konsertti kello 16.
#aamumaailma #aamumaailma2022 #home #homesweethome #roihuvuori #helsinki #finland
klo 8.26
Deloitte is looking for a technology consultant. In addition to the normal requirements (MS degree, superior Microsoft Office skills, fluency in Finnish and English), there is this
“We expect you continuously strive to exceed expectations”
I think that is arbitrary management and recipe for burnout. And recursive in a strange way.
klo 14.37
Sanotaan, että työ tuo elämään merkityksellisyyttä ja että siksi työn tekeminen on hyväksi ihmiselle.
Sapattivuoteni aikana en ole havainnut merkityksettömyyden tunnetta. Elämäni on tuntunut hyvin merkitykselliseltä.
Lisäksi kun mietin elämääni ja työtä vuoden 2004 jälkeen, ei työ kertaakaan ole ollut minulle merkityksellisyyden lähde. Työ on ollut vain ja ainoastaan tapa hankkia rahaa, jotta elämä olisi rahamielessä turvattua. Mitään intohimoa työhön ei ole minulla ollut.
Minusta työlle annetaan nykyisin aivan liian iso merkitys yleisessä puheenparressa. Ainakin minulle työ on tekemistä, jota kukaan ei palkatta tekisi - ja siksi ei todellakaan merkityksen lähde tai intohimon kohde.
Harrastukset ja lähimmäiset tuovat merkityksen elämään.
Sunnuntai 24.7.2022
klo 14.13
Jostain syystä työ tunkee ajatuksiin. Tänään mietin etätyötä. En varmana suostu tekemään töitä etänä - siis jos työpaikka on Helsingissä 30 minuutin pyörämatkan päässä.
Jos taas työpaikkani on vaikka Berliinissä tai Tukholmassa, voisin tehdä töitä kuukauden siellä toimistossa ja toisen täällä jossain yhteistyötilassa tai kirjastossa. Kotonani en silloinkaan.
En vaan pysty olemaan yksin kotonani aamusta iltapäivään. Tulen ihan hulluksi.
klo 19.15 · 2 kuvaa
Tästä ei jazz parane! Ville Lähteenmäki trio. #jazz #art #music
Maanantai 25.7.2022
klo 10.04 · 1 kuva
Onpas ollut uupunut olo #manescyclingadventure2022’n jälkeen. Pari päivää on mennyt nukkuessa ja lepäillessä. Nyt vähitellen alkavat voimat palautua. Tänään autan ystävää muutossa ja käyn illalla pienellä lenkillä.
Matkallani oli ilmeisesti pelottavia ja uhkaavia tilanteita. Olen nyt käynyt niitä unissani läpi, mikä on varmasti hyvä juttu vaikka unen laatua heikentääkin.
Ihanaa olla kotona ja vähitellen toipua. Matkasta jäi ihania muistoja, joita vaalin.
#aamumaailma #aamumaailma2022 #homesweethome #roihuvuori #sun #summer
klo 12.03 · 2 kuvaa
Ystävää tapaamassa. Sankku-poni on hyvässä kesäkunnossa, tukevampi kuin talvella, turkki kiiltää, iloisemman oloinen.
#friendship #pony #poniesofinstagram #roihuvuori
Tiistai 26.7.2022
klo 11.09
Olen juonut kahvia 49 vuotta noin suunnilleen. Erinäisistä syistä olen nyt ollut kahvitta muutaman viikon. Elämä ei ole parantunut eikä huonontunut.
Totean siis, että kahvi on yhdentekevä nautintoaine. Taidan olla juomatta kahvia jatkossakin. Säästyy rahaa ja luontoa.
klo 11.16
Lensin Barcelonasta Helsinkiin, koska fillarin kuljetus muutoin osoittautui mahdottoman vaikeaksi. Eka lento 4 vuoteen.
Aivan kamalaa. Ahdasta, hirmuiset vessajonot, ei voinut liikkua matkan aikana, kamala meteli, huonosti käyttäytyvää rahvasta. Junissa ei ikinä ole ollut moista!
Eipähän tartte taas muutamaan vuoteen lentää. Koska en ole vähävarainen, voin matkustaa junalla. Se on niin paljon mukavampaa ja miellyttävämpää.
klo 15.42
Microsoft otti yhteyttä. Siellä olisi mahdollisesti hommia. Vaan kysymys kuuluu: olisiko MS:lla työskenteleminen eettisesti mahdollista?
Vastaanko, että kiitos ei, eivät anna arvoni myöten?!
klo 17.52 · 1 kuva
No nyt olisi tarjolla ”haastava” duuni. Ihan ekana pitäisi varmistaa, että oma palkka tulee tilille!
klo 18.46
100% samaa mieltä.
Keskiviikko 27.7.2022
klo 12.42
Loppusyksyn seikkailut vienevät minut ainakin
Tampereelle, Verlaan, Tallinnaan, Hampuriin, Berliniin,
Tillburgin, Arnhemiiin, Antverpeniin, Dresdeniin, Prahaan ja Bambergiin. Saapa nähdä missä muualla ehdinkään vierailemaan.
Matkailen sillä välin kun Sirkku tekee tutkimusta arkistossa ja osallistuu konferensseihin.
Matkan varrella luonnollisesti Tukholmaan ja Köpikseen, koska matka taittuu junalla ja laivalla.
klo 14.09 · 1 kuva
Fillari alkoi nykiä jarruttaessa. No, tsekkasin mistä voisi johtua ja huomasin, että vanne on ihan loppu ja just hajoamassa. Ei muuta kuin ukko ja fillari metroon ja Hiltusen pyörähuoltoon.
#bicycle #cycling@
klo 15.19 · 1 kuva
My bicycle broke down. Luckily I have a book 📖 and a pint 🍺. Life is good. No hurry.
And I am getting my strength back. Last 4 days I have been suffering from tiredness and headaches. Not anymore. Lovely.
#beer #bookstagram #books #roihuvuori #happiness #goodlife
klo 21.33 · 📍 Puotilan kartano
Tämmöistä. Olet tervetullut.
Torstai 28.7.2022
klo 10.17
Poistin postaukseni Helsingin kaupungin palkanmaksuongelmista. Asiahan ei minulle kuulu (en ole kaupungilla töissä) ja toisaalta en halua ilmaiseksi ottaa kantaa moiseen sotkuun. Lisäksi olen nyt sapattivapaalla, joten en osallistuisi sotkun korjaamiseen vaikka joku siitä minulle normaalin 200€/h konsulttikorvausta maksaisi. Deloitte hoitakoon homman.
klo 11.23 · 1 kuva
Yogo Ogawa on luonut kirjassaan Muistipoliisi merkillisen maailman. Kirjan tapahtumat kertovat elämästä saarella, jolla valtaa pitää väkivaltainen ja kaikkivaltiasta muistipoliisi. Sen tehtävänä on varmistaa, ettei kadonneista esineistä ja asioista jää minkäänlaisia muistoja. Saarella nimittäin jostain käsittämättömästä syystä asiat ja esineet katoavat: yhtäkkiä aamulla ihmiset eivät muista, millainen on lintu tai soittorasia. Esineiden ja asioiden merkitys on kadonnut. Siksi ne pitää hävittää - ja hävittämistä muistopoliis vahtii.
On kuitenkin pieni joukko ihmisiä, jotka muistavat. Heitä muistipoliisi vainoaa, tekee kotietsintöjä. Kirjan päätarina kertoo nuoresta kirjailijasta, joka päättää piilotta (Anne Frankin tavoin salahuoneeseen) kustannustoimittajansa R:n. Tässä vaarallisessa tehtävässä kirjailijaa auttaa hänen sukulaisensa, vanha mies Pappa. R saadaan ajoissa piiloin salahuoneseen, josta hän ei enää uskalla tulla pois.
R:n piileskellessä asiat ja esineet jatkavat katoamistaan. Samalla kirjailija kirjoittaa kirjaa, jonka tarina lomittuu päätarinaan, osin menee sen kanssa sekaisin. En paljasta kirjan loppua, koska kirjassa on myös jännittäviä juonenkäänteitä.
Kirjaa lukiessani mietin pitäisikö sitä lukea silleensä, tarinana, vai onko se allegoria jollekin muulle. Asia ei selvinnyt lukiessani eikä ole selvinnyt muutaman päivän pohtimisellakaan. Ehkäpä kirja on vain tarina, kiinnostaja ja kiehtoja.
#manelukee #kirjagram #kirjagramsuomi #reading #books #bookstagram
klo 12.25
Tilasin keväällä netistä paitoja. Nehän näyttivän kaameilta ylläni. Laitoin kaapin perälle ja unohdin.
Tänään koitin paitoja uudestaan. Nehän näyttävät kivoilta.
Taisin olla keväällä läski - tai sitten makuni on muuttunut.
klo 13.45 · 1 kuva
Suomessa Merete Mazzarella on kirjoittanut kiinnostavia ja kiehtovia kirjoja vanhenemisestaan, avioeroistaan, suhteistaan exiinsä. Mazzarellan kirjat ovat täynnä pitkän elämän tuomaa viisautta ja rauhaa.
Elizabeth Strout on kirjoittanut hieman samanlaisen kirjan kuin Mazzarella. En tiedä - enkä välitä selvittää - kuinka paljon, jos lainkaan, Stroutin kirja kertoo hänestä itsestään tai hänen ystävistään. Kirja on niin mainio. Kirjassa päähenkilö on kirjailija Lucy Barton, joka on aikaa sitten eronnut miehestään Williamista, jo niin kauan, että Lucyn uudempi aviomies David on ehtinyt kuolla. Lucylla ja Williamilla on kaksi tytärtä, joihin heillä on välittömät ja lämpimät välit.
William on eläköitynyt professori, jolla on paljon nuorempi vaimo ja tämän kanssa lapsi. William on hieman hankala ihminen, joten uusi vaimo jättää hänet aivan samoin kuin Lucy on tehnyt aikoinaan. Ennen eroa Williamin vaimo antaa Williamille lahjaksi käyttöoikeuden sukutietokantaan, josta selviää, että Williamilla sisko, josta hän ei ole tiennyt mitään. Lucy ja William päättävät lähteä tapaamaan siskoa.
En kerro tarkemmmin mitä tapahtuu, koska tapahtumat ovat paljon jännittävämpiä kuin dekkareissa. Ihmisten elämät nyt vaan sattuvat olemaan kiehtovampia kuin kuvitteelliset murhat.
Kirja on erinomaisesti kirjoitettu. Kieli on yksinkertaista, tarkkaa, mitään ylimääräistä kirjassa ei ole. Kirjan kertoja on Lucy, joka osin kertoo itsestään paljon, mutta välillä jättää kiusallisesti paljon kertomatta. Lucy myös hyvin koskettavasti kertoo asioista, joista ei ehkä haluaisi kertoa, mutta joita ei voi jättää kertomatta, joiden kertominen on hänelle tärkeää vaikkakin noloa tai kipeää.
Kirjaa lukiessa hahmot tulevat erittäin tutuiksi, jää kaipaamaan heidän tarinansa jatkoa. Koska tämä kirja on jo toinen Lucystä kertova, ehkä saan vielä lukea lisää lähivuosina. #
#manelukee #kirjagram #kirjagramsuomi #reading #books #bookstagram
klo 13.46 · 1 kuva
Uuden dekkarisarjan ensimmäinen osa vie lukijan Islannin syrjäseuduille seuraamaan murhatutkimuksia. Seudulle Reykjavikin humusta palannut Hildur Rúnarsdóttir saa avukseen suomalaisen harjoittelijan Jakob Johansonin, joka on hakeutunut Islantiin pakoon epäonnistunutta avioliittoaan. Myös Hildurin menneisyydessä on synkkiä tapahtumia ja traumoja, joita hän hoitaa maanisella urheilulla ja työnteolla. Jakob sen sijaan pysyy järjissään neulomalla islantilaisia villapaitoja.
Kirjan rikostarina on monimutkainen yhdistelmä menneisyyden haamuja, suvuissa kulkevia sairauksia ja murhia. Murhatutkimuksia hieman haittaavat pienempien rötösten (pedofiilit, huumehemmot, avioriidat) selvittely. Kaikki kuitenkin selviävät Jakobin nokkeluuden ja Hildurin maanisen työtahdin avulla.
Kirja on sujuvasti kirjoitettu. Takakannessa sitä mainostetaan nordin noir -teoksena, mikä pitää paikkansa. Hildur on hyvin lähellä Sillan Sagaa, Jakob hänen apulaistaan. Taustalla häämöttävät muut viimeaikaiset dekkareiden ja tv-sarjojen vahvat naishahmot, joten lukija tuntee itsensä tervetulleeksi tuttujen hahmojen pariin. Tutut hahmot ja heidän tuttuakin tutummat ongelmansa ja luonteenpiirteensä ovat tärkeitä dekkarisarjaa aloitellessa. Liian vaikeat ja omituiset hahmot eivät houkuttele lukijaa palaamaan kirjasarjan pariin. Nyt hahmot jäivät elämään, ehkä hieman pahvisina, mutta uteliaisuuteni herättäen. Luen varmasti dekkarisarjan toisen osankin.
#manelukee #kirjagram #kirjagramsuomi #reading #books #bookstagram
klo 13.46 · 1 kuva
Eräs kesän kohokohdista on uuden Mma Ramotswe -dekkarin ilmestyminen ja lukeminen. Kirjasarjassa on jo ties kuinka monta osaa, joista uusimman voi joku myös aivan erillisenä teokseni. Kirjassa näet kerrataan perusasiat leppoisaan tahtiin heti alussa. Mma Ramotswe johtaa perustamaansa Naisten Etsivätoimisto. Apunaan hänellä on Mma Makutsi, luokkansa priimus Botswanan sihteeriopistosta. Mukana seikkailevat aina myös Mma Ramotswen aviomies, jolla on autokorjaamo ja hänen kaksi apupoikaansa. Lisäksi kirjoissa on puolenkymmentä muuta vakiohahmoa.
Kirjat ovat näennäisesti dekkareita, mutta rikosten selvittäminen jää niissä yleensä taka-alalle. Kirjat keskittyvät kertomaan elämästä Botswanassa, hyvästä elämästä, pohtimaan maailman muutosta, yhteiskunnallista eriarvoisuutta, rakkautta ja avioelämää. Rikosten tutkiminen on vain hyvä tekosyy pohtia näitä moninaisia ja tärkeitä asioita. Näin hyvän dekkarin kuuluukin tehdä, koska rikokset ovat kovin tylsiä eikä niiden tutkimisestakaan kovin kummoisia tarinoita saa aikaiseksi edes taitava kirjailija.
Tällä kertaa Mma Ramotswen sukulainen yrittää huijata häneltä rahaa, mutta ehkäpä asia ei olekaan niin yksinkertainen. Samaan aikaan Mma Ramotswen on järjestettävä elefantille hoitopaikka. Ja monta muuta pientä tehtävää tulee vastaan.
Mainio kirja tämäkin. Täysin yllätyksentön juonellisesti, mutta silti niin paljon viisautta sisällään pitävä.
#manelukee #kirjagram #kirjagramsuomi #reading #books #bookstagram
klo 13.54
Olen aina (tai no vuoden 1995 jälkeen) luottanut työnantajiini niin paljon, etten ole tarkistanut palkkakuittia enkä palkkapäivänä tilini salvoa. Olen ajatellut, että kun käyn töissä, työnantaja maksaa sopimuksemme mukaisen palkan ajallaan.
Jos olisin huomannut, että palkkaa ei olisi maksettu ajallaan, olisin irtisanoutunut välittömästi. Luottamukseni työantajaan olis kadonnut enkä enää olisi voinut tehdä töitä.
Onko nyt sitten tarvetta ryhtyä tarkistamaan palkkakuitteja etc? Voiko Helsingin kaupungin esimerkki innostaa muitakin?
klo 16.57
Sitä vaan ihmettelen, että Instagram tarjoilee minulle ainostaan sellaisia retkipyöräilijöiden juttuja, joissa kehutaan ettei käydä viikkoon suihkussa.
En mä kyllä kehtaisi enkä tohtisi. Kyllä ajopäivän jälkeen on hyvä peseytyä itse ja pestä ajovaatteet. Se on terveydelle hyväksi ja aika kohteliasta muita ihmisiä kohtaan.
Perjantai 29.7.2022
klo 7.17 · 1 kuva
Ihana kesäinen kotimaisena. Olen ollut viikon Suomessa, kotona. Pitkän matkan jälkeen on kiva, ettei tarvitse vaihtaa majapaikkaa, jääkaapissa on ruokaa, voi syödä milloin tahansa ja mitä haluaa, suihkusta tulee lämmintä vettä heti eikä minuuttien jälkeen, on useampi kuin yksi paita eikä joka ilta ole pyykkipäivä. Ja tietenkin ystävät ja rakas Sirkku. Oi. Elämä on just hyvin ja hyvää nyt.
Tänään ohjelmassa pyöräilyä, lukemista ja lounaaksi paistettuja silakoita. Sää vaikuttaa kauniilta.
#aamumaailma #aamumaailma2022 #home #homesweethome #roihuvuori #helslnki #finland
klo 22.00 · 1 kuva
Kaverukset Alice ja Eileen ovat joutuneet erilleen. Alice on menestynyt kirjailija, joka on muuttanut vanhaan pappilaan Irlannin maaseudulle meren rannalle. Eileen kustannustoimittaa kirjallisuuslehteä Dublinissa, asuu kimppakämpässä. He eivät ole tavanneet aikoihin, mutta kirjoittavat toisilleen kirjeitä, joissa ihmettelevät omaa kolmekymppisten elämäänsä, nuoruuden katoamista, ja tulevaisuuttaan maailmassa, jossa Eileenin mukaan sivistys on romahtamassa.
Alice tapaa varastossa työskentelevän Felixin tinder-treffeillä. Monimutkaisten kuvioiden ja loputtomien nokkelien keskustelujen ja yhteisen Alice maksaman Rooman-matkan jälkeen he päätyvät sänkyyn ja vähitellen muuttuvat pariksi, joskin Alicen ongelmat itsensä ja kolmikymppisuutensä kanssa haittaavat seurustelua. Eilen tapaa tahollaan Simonin, joka on hänen lapsuudenystävänsä. Heidän suhteensa on loputtoman monimutkainen ja vaatii myös pitkiä keskusteluita.
Pariskunnat tapaavat viimein Alicen pappilassa, juhlivat, viettävät aikaa yhdessä, rakastelevat, riitelevät, eroavat ja ehkä eivät eroa. Keskustelut ovat monipolvisia ja loputtomia.
Kirja on aluksi kiinnostava, sitten tuskastuttava päähenkilöiden kelatessa samoja juttuja uudestaan ja uudestaan, miettiessään itseään joka kantilta. Lopussa kirja paranee, keskustelun pinnallisuus väistyy syvällisempien teemojen ja osin yllättävien paljastusten myötä. Pandemia saapuu, elämä supistuu, mutta en kerro mitä siitä seuraa.
Takakannen esittelyn mukaan Rooneyn dialogi on tarkkaa ja luontevaa. Niin varmaan onkin alkukielellä, mutta suomennoksen tapa kääntää keskustelut melko kirjaimellisesti kadottavat luontevuuden. Se ei pilaa kirjaa, koska keskustelut voi aina kääntää takaisin luontevalle englannin kielelle.
Kirjaa lukiessa tuli mieleen Siri Hustvedtin kirjat. Niissähän keskiluokkaiset keski-ikäiset New Yorkin asukkaan kelaavat omaa itseään loputtomasti terapeuttien ja ranskalaisten teoreetikoiden käsitekehikoiden avustamana. Rooneyn kirjassa samaa tekevät kolmekymppiset irlantilaiset, joskin ilman terapeutteja ja ranskalaisia terapeutteja. Joskus tuntuu, että ihmiset kelaavat itseään ja ongelmiaan pikkaisen liikaa niin kirjoissa kuin todellisessa elämässäkin.
Kirjassa on useita seksikohtauksia, jotka on mielestäni erikoisesti kirjoitettu miehen näkökulmasta. En tiedä miksi koin niin. Hyvin kirjoitettuja ovat kyllä.
Kannattaa lukea, jos aiemmat Rooneyn romaanit ovat kiehtoneet. Kirja on erilainen, ja joku saattaa siitä kovin paljon pitääkin.
#kirja #manelukee #manelukee2022 #kirjagram #bookstagram
Lauantai 30.7.2022
klo 10.10 · 1 kuva
Kerta kiellon päälle. Siis kielto kiellon päälle. Vaan kumoavatko kiellot toisensa negaation lailla?
#traffic #trafficsign #itäväylä #helsinki #siilitie
klo 10.20 · 1 kuva
Yoko Ogawan novellikokoelma Rewenge on pientä kokoaan suurempi. Sen 10 novellia kietoutuvat vähitellen toisiinsa: kahvilan itkevä myyjä paljastuu myöhemmässä novellissa - no enpäs paljastamaan.
Osassa novelleista tapahtumat ovat aivan normaaleja, pieniä sattumuksia ja tapaamisia arkisen elämän varrelta. Osassa novelleita tapahtumat lähtevät heti alusta aivan kafkamaisille kiertueille, mutta pysyvät silti sen verran uskottavina, ettei lukija luule eksyneensä fantasiaan.
Ogawan kieli - ainakin käännettynä - on hyvin tarkkaa ja taloudellista. Hän ei kuvaa ympäristöjä tarkasti vaan luottaa lukijan kykyyn kuvitella tapahtumapaikat. Minulle tapahtumat sijoittuvat erääseen Lissabonin esikaupunkiin ja sen kahviloihin, koska luin kirjan siellä.
Erinomainen kirja, jonka aion lukea vielä monta kertaa. Monta pientä vivahdetta varmasti jäi huomaamatta tarinaan keskittyessäni.
#manelukee #manelukee2022 #kirja #kirjagram #bookstagram #book #lukeminen #reading
klo 10.37 · 1 kuva
Ihan oikeastiko on yleistä seistä suihkussa 15 minuuttia? Mitä ihmettä siellä oikein tehdään?
Vaikka mulla on pitkä ja paksu tukka, en millään saa kulumaan suihkussa edes 5 minuuttia ja siitäkin alle puolet valutan vettä. Eihän saippuoidessa tartte veden valua.
klo 11.36 · 1 kuva
Lentäjät ovat kyllä erityisen taitavia: ovat valppaina nukkuesssaan!
(Tekniikan maailman uutisesta. )
klo 15.47 · 1 kuva
Klo 11.10 Helsingistä lähtenyt paikallisjuna oli seisomapaikkoja myöten täynnä nuoruttaan uudelleeneläviä yli 50-vuotiaita. Oli nuorempiakin.
Hyvin jaksoivat seisoa.
Satuin olemaan samalla matkalla vaikka minua eivät nyt enää nuoruuden bändit saa kotikaupungista lähtemään.
klo 20.01
Hesarissa Postin hallituksen puheenjohtaja kertoo miten poliitikot ovat sössineet Suomen talouden.
Jotenkin ei vakuuta.
klo 20.39 · 1 kuva
Statistics of the day. Somehow this kind of doing business feels not very sustainable.
$761 billion worth of returns in 2021 in the USA.
klo 22.24
Hassua. En ole ikinä diggaillut Hassisen konetta enkä omista yhtään bändin levyä. Sielun veljiä sen sijaan diggailin kovasti ja minulla on koko tuotanto LP:nä. Ja taisin nähdä Siekkarit monta kertaa livenä (viimeksi Ilosaaressa 2011) - enää en vaivautuisi heidänkään keikalleen.
Olen tullut vanhaksi.
Sunnuntai 31.7.2022
klo 7.35 · 📍 Puotilan kartano
Tänään kivaa yhdessäoloa tarjolla. Sinulle just!
https://m.facebook.com/events/2009550842561520
klo 8.28
Paikat, joissa olen viettänyt syntymäpäiviäni: Tampere, Helsinki, Berliini, St Moritz, Nauvo, Girona, Barcelona, Hangzhou, Istanbul, Boston ja Tallinna.
Synttärini kun sattuvat vuoden matkailuaikoihin.
klo 20.32 · 5 kuvaa
Olipas kiva synttärit. Ihanaa tavata ystäviä.
#party #birthday #rain #thunderstorm #puotila #friends
Kommentit