Ennusmerkit / Rebecca Serle

Kolmekymppisellä Daphnella on salaisuus. Juuri ennen kuin hän tapaa (deittaa) uuden miehen, hän löytää jostain lapun, joka kertoo miehen nimen ja suhteen keston: “Simon, 3 days”, “Hugo, 3 months”. Yhtäkkiä, aivan yllättäen, saapuu lappu, jossa lukee vain “Jake”. On siis koittanut pysyvän parisuhteen aika, hääkellot jo heiluvat, pieni kilkatus kuuluu. 

Vaan kaikki ei olekaan niin kuin voisi olettaa. Jaken menneisyydestä paljastuu asioita, jotka ovat jotenkin ehkäpä eivät niin täydellisiä, tai ainakaan sellaisia kuin voisi odottaa. Vastaavasti Daphnella on isoja mörköjä, jotka nekin paljastuvat. Ehkäpä Jake-lappukin on jotain muuta kuin voisi luulla. 

Jaken ja Daphnen suhteen kehittymisen ohella saamme lukea Daphnen menneistä suhteista. Niistä pisin oli Hugon kanssa vietetty kolme kuukautta, minkä jälken Hugosta on tullut luottokaveri. Lyhyempiäkin oli: Martinin kanssa työmatkalla Pariissa kaikki kliseet kolmessa päivässä virkistävän seksin lomassa. 

Kirjassa on paljon seksiä, joskaan siitä ei juuri kerrota. Onhan kyse amerikkalaisesta maailmasta, ei saa olla liian suorasukainen, eikä nainen saa tehdä aloitetta. 

Kummallinen kirja. Mitään siitä ei opi, koska nykymaailman deittailukulttuurista se käsittääkseni antaa aivan liian ruusuisen kuvan. Tai no, opin kyllä aika monen Los Angelesin kahvilan nimen, muodikkaat drinkit, treffeille sopivan pukeutumisen, ja ihan vähän leffateollisuudesta, jossa Daphne assistenttina työskentelee. Kirja ei myöskään viihdytä, tapahtumat toistuvat, jokaiset treffit ovat kuten edelliset, tapa kuvata ihmisiä on toisteinen (vaatteet mainitaan ja hyvät lihakset ja auton merkki ja malli). 

No, tulipahan luettua roskaa. Nyt voin sitten palata taiteen pariin - tai vaikka eilen haltuuni saamani Maxim Gorkin elämäkerran. Siitä voisi oppiakin jotain.