Liv! / Helmi Kekkonen

Kesä, saari jossain länsirannikolla, siellä äiti ja kolme tytärtä, tyttären poika. Äiti Karoliina juuri eronnut miehestään, joka nuoremman naisen kanssa elää Tulholmassa. Tyttäristä vanhimmalla Telmalla poika Teo, koko perheen silmäterä, innoskas viikari. Keskimmäisellä Ellenillä ongelmia Olga-puolisonsa kanssa. Nuorin, Liv on kirjan päähenkilö, 22-vuotias, vapaa sielu, joka ei siedä äitinsä huolenpitoa, on pitkästynyt mökkielämään, kokkausvuoroihinsa, yhteisiin ateroihin. 

Eräänä kuumana päivänä Liv tapaa rannalla miehen, joka pyytää häntä treffeille läheiseen ravintolaan. Liv innostuu, kesä herättää halun, on ollut yksinäinen kevät lukiorakkauden sammuttua, joten Liv suostuu. Tästä eteenpäin kirja kertoo pitkään yhdesä päivästä, tunti tunnilta odotuksesta, mutta samalla perheen suhteista takaumien ja muistojen kautta. Kukin henkilö kertoo omasta näkökulmastaan, ja vähitellen käy ilmi, että treffit eivät ehkä menekään kuten pitäisi. 

En kerro miten menevät ja mitä sitten tapahtuu. Kirja kuvaa hyvin perheen ihmissuhteita, sukupolvienkin eroja, ja sitä miten vaikeaa on elämän muutosten sietäminen, ja miten läheisyys vääristää huolenpidon, tai ainakin sen tulkinnan. 

Kirja on taiten kirjoitettu. Liv on ainoa henkilö, joka ei kerro itsestään. Hänestä kertoo kaikkitietävä (tai ainakin melko luotettava) kertoja. Muut kertovat omalla äänellään. Tämä on kiinnostava ratkaisu, joka lopussa vaihdetaan toiseen. 

Ei ihme, että kirja oli Finlandia-palkintoehdokkaana.