The Magician / Colm Toibin

Muistan harvoin lukemieni kirjojen kirjoittajia vaikka melko suuren osa lukemistani kirjoista tunnistankin enkä osta niitä uudestaan. Tukholman rautatieaseman kirjakaupassa tunnisti Colm Toibinin ja muistin lukeneeni häneltä mieleenpainuvan ja hyvin kirjoitetun kirjan Brooklyn. Ostin siis sen kummemmin harkitsematta Toibinin uuden kirjan The Magician. 

The Magician kertoo saksalaisen kirjailijan, Nobel-palkinnon jo nuorella iällä voittaneen Thomas Mannin elämästä. Mann syntyi Lübeckissä rikkaaseen kauppiasperheeseen, kävi kouluaan siellä kunnes hänen intonsa kirjoittaa vei voiton ja koulunkäynti kesketyi. Mannin isä oli kuollut Thomasin kouluaikana ja hänelle määrätyt huoltajan (äiti ei jostain syystä ollut täysivaltainen huoltaja) hankkivat Thomasille työpaikan Münchenistä, jonne hänen äitinsä oli muuttanut. 

Mann oli kiinnostunut vain kirjoittamisesta, työt jäivät tekemättä, potkut tulivat, äiti joutui elättämään poikaansa, kuten joutui hänen isoveljeään. Pojat elelivät Italiassa, keskittyivät kirjoittamiseen. Thoman kirjoitti ensimmäiset kirjansa perheestään, veli muista aiheista. Veli oli kommunistinen, Thomas saksalainen Patriootti.

Thomasin perheestä kertova Buddenbrooks oli menestys, hän pääsi eroon äitinsä ruokkivan käden huomasta, meni naimisiin. Vaimo Katia joutui keuhkotautiparantolaan, Thomas vieraili siellä ja kirjoitti kirjan Taikavuori, josta tuli myös menestys. 

Ensimmäinen maailmansota syttyi, Thomas kannatti sitä ja käytti kaiken taitonsa kirjoittaakseen patrioottisia esseitä. Sota loppui, Müncheniin tuli vallankumous, Mannien elämä meni hankalaksi, koska palvelijoita ei ollut ja ruokaakin vähän. Vähitellen elämä normalisoitui, palvelijat palasivat, Mann saattoi keskittyä kirjoittamiseen, elää hyvin säännöllistä elämää. Nobel-palkinto kruunasi nopeasti edenneen uran. 

Mannit olivat maallistuneita juutalaisia, joten natsien noustua valtaan he joutuivat siirtämään ylellisen elämänsä ensin Sveitsiin ja sitten Amerikkaan, jossa he ensin asuivat Princetonissa, sitten rakensivat talon meren rantaan Los Angelesiin. Toisen maailmansodan ajan Thomas Mann tuki liittoutuneiden sotaponnistuksia. Sodan jälkeen Amerikassa alkoivat vainoharhaiset kommunistivainot ja Mannien oli muutettava takaisin Sveitsiin.

Kirja kertoo Thomas Mannin elämästä hyvin tarkasti. Lukija tutustuu Thomas Mannin lisäksi tarkoin hänen lukuisiin lapsiinsa, voimakastahtoiseen Katia-vaimoonsa, jopa Einsteiniin ja muihin saksalaisiin pakolaisiin. Mannin elämän kautta Toibin käy läpi 1900-luvun alkupuolen historian, jossa suuren rikkauden keskellä elävät Mannit pyrkivät hallitsemaan elämäänsä siinä onnistumatta, mutta periksi antamatta. Mannit ovat loppuun asti 1800-luvun lopun saksalaisen porvariluokan edustajia, soputuminen muuttuvaan maailmaan tapahtuu hankalasti.

Kirja seuraa myös Thomas Mannin seksuaalista elämää, joka oli hyvin tukahdettua. Mann katselee nuoria miehiä, kirjoittaa intohimoista ja salaista päiväkirjaa. Hänen lapsistaan kaksi on avoimen biseksuaalisia, mikä aiheuttaa skandaaleja, ja maailman muuttuessa yllättäen konservatiiviseksi, suruakin. 

Perusteellisuudessaan, loputtoman tarkkoine Mannin ajatusten kuvailuineen, kirja on sekä kiinnostava että pitkästyttävä. En mitenkään pystynyt lukemaan kirjaa loppuun asti rivi riviltä, kiinnostukseni ei riittänyt. Kirja ei myöskään saa minua tarttumaan seuraavaksi Thomas Mannin teoksiin, koska niistä jää vanhanaiksen ikävä kuva. Se on varmasti väärä kuva.

<< keskeneräinen arvostelma tämä >>