Miksi en kirjoittaisi / Päivi Haanpää ja Terhi Rannela

Kirjoittaminen on ajattelua, käsitteiden ja tarinoiden kanssa keskustelua, uuden luomista ja vanhan järjestämistä. Kirjoittaminen, erityisesti luova kirjoittaminen, on vaikeata, sen yrittäminen johtaa usein tuskaiseen itseepäilykseen, tyhjän sivun tuijottamiseen ja sijaistoimintohin, SoMeen ja pyykkikoneen täyttämiseen. 

Haanpään ja Rannelan kirja kertoo kirjoittamisesta, sen nautinnollisuudesta, vaikeudesta ja erityisesti siitä miksi heille kirjoittaminen on tapa elää, olla olemassa. Kirja ei niinkään opeta kirjoittamaan, siis kerro kielestä tai sen oikeellisuudesta, tai romaanitaiteen periaatteista ja juonen punomisesta. Kirja kertoo kirjoittamisesta tekemisenä, siitä miten pääsee alkuun, miten kirjoittamisen saa sovitettua muun elämän lomaan, ja miten kirjoittamisen tuskallisista vaiheista pääsee yli. 

Kirjan lukeminen on nautinnollista, sen kieli on eläväistä, tekstit päästävät lukijan lähelle kirjoittajia ja heidän kokemuksistaaan oppimaan. Kirja loppuu lukemisen ylistykseen, jopa siihen millä itsensä voisi saada lukemaan enemmän, jos nyt lukeminen jollekulle on vaikeaa tai muinaisihmisten touhua. 

Jospa minäkin joskus kirjan saisin aikaan, vaikkapa kokoelman lyhyitä esseitä. Sen toivossa tämän kirjan luin.