Lana del Reyn mekko / Linda-Maria Raninen

Epäluotettava kertoja on kiehtova kertomistapa. Kertoja kertoo asioita, jotka eivät ehkäpä pidäkään paikkaansa, jekuttaa lukijaa uskomaan ties mitä. Asioiden todellinen laita paljastuu myöhemmin, tai sitten ei. Jos ei paljastu, lukija saattaa jäädä hämmentyneeksi. 

Ranisen esikoisteoksessa kertoja on aluksi nuori nainen, kuuluisa räppäri, josta on kirjoitettu elämäkerta. Julkkareissa yksi jos toinenkin kirjassa mainittu (äiti, isä, mummo, kaveri, julkkis) nousee penkistä todistamaan, että kirjassa kerrottu ei ole totta, että väkivaltaa ei ollut ja aivan erityisesti isä ei ole eikä ollut mustalainen vaikka Katja niin sanoikin .

Tästä suivaantuneena kertoja, räppäri, alkaa kertoa elämäänsä teinivuosista eteenpäin. On kiusaamista, uusia kavereita, juhlia, eli normaalia teinien elämää, ensimmäisiä rakastumisia, pussailua. Ja sitten vähitellen mukaan tulee Katjan masinoima mustalaisidentiteetti, kummallinen vuoden tai päivän kestänyt matka Ouluun mustalaisten hoiviin. Tässä vaiheessa kerronta alkaa mennä unenomaiseksi, lukija alkaa aavistella että mikään ei ole aivan kuten kerrotaa. 

Meininki synkistyy, aika kuluu nopeammin, mukaan ilmestyy tavanomainen mies, jonka kanssa seksi on kamalaa. Ja sitten ja silti mustalaisuusidentiteetti kummittelee taustalla. 

Kirjan lopussa lukija jää hämilleen. Oliko kaikki unta? Tapahtuiko mitään? Oli miten oli, kirjassa on monia kiinnostavia kohtauksia 1990-luvun MySpace-ajasta, sen ajan teinien elämästä. En niistä mitään tiennyt, joten opin ja ymmärsin uutta. 

Ei kaduta että käytin tämän lukemiseen kolmisen tuntia.