Königsbergin kyky rakastaa / Juan Jacinto Muños-Rengel

Herra Königsberg on tapojensa orja, säännöllisempi kuin Kant konsanaan. Hän herää joka aamu viittä yli viisi, tekee aamutoimet juuri kuten eilenkin, ja kävelee töihin toimistoon, joka päivä eri reittiä Kantista poiketen. Toimistossa, jossa hän on ollut töissä jo liki 40 vuotta, hän on yrityksen kuukauden työntekijä, hän tekee työnsä säntillisesti, joka päivä minuutilleen kuten eilen. 

Yhtäkkiä elämä New Yorkissa, kuten koko maailmassa, järkkyy. Marsilaiset saapuvat, ihmisiä alkaa kadota, vähitellen kaupunki tyhjenee, mutta mikään ei horjuta Königsbergin elämän säännöllisyyttä. Käy ilmi, että hänen uppiniskainen toisteisuutensa, kyvyttömyys antaa periksi lainkaan, suojaa häntä marsilaisilta. 

Jos marsilaisten maailmanvalloitus kummastuttaa, niin kirjan juoni kehittyy siitä vielä erikoisemmaksi, tapahtumat muuttuvat tavalla, jota ei voi kertoa pilaamatta lukukokemusta. 

Lukukokemuksena teos tempaa lukijan mukaansa. Vaikka tapahtumat ovat arkijärjen tuolla puolen, ne luovat maailman, joka on uskottava. Kaiken keskellä uskottavuuden takaa Königsbergin uskomaton välinpitämättömyys maailmasta - ja hänen rakkautensa, jonka kohde on saavuttamaton. 

Kirjaa lukiessani mieleen nousee allogorioita. Viittavatko marsilaiset fasisteihin? Onko taustalla jotain todellista? En osaa sanoa, lukija päättäköön. 

Kirjassa on käytetty murteita, slangia, jotka on käännetty luontevan kekseliäästi. Pisteet Satu Ekmanille.