Äänenkantaja / Anna Maria Mäki

Sannilla on kaksi pientä lasta, innostava mutta rasittava markkinointityö ja aviomies Tomi, joka on aina töissä, illalla sähköposteja naputtaa ja odottaa illallisen olevan valmis töistä kotiin. Toni ei tee omaa osuuttaa lastenhoidossa, ja koska lapset korvatulehduksineen hoitoa vaativat öin päivin, Sanni uupuu. 

Unenpuute saa Sannin käyttäytymään huonosti töissä, tilanne muuttuu vaaralliseksi. Sanni päätyy suljetulle osastolle, jossa hän tapaa Susannan, jota kukaan muu ei näe. Lääkkeet helpottavat oloa, Sanni pääsee kotiin, töihinkin, jossa kollegat iloitsevat hänen paluustaan. Susanna aluksi auttaa Sannia, mutta sitten Susannan neuvot aiheuttavat katastrofeja, ja tilanne kriisiytyy. 

Kaiken tämän keskellä Toni hoitaa lapsia, jopa jättää muutaman kokoukse väliin, ei sähköposteile iltasin, jopa laittaa ruokaa, joskin ei Sannin tapaan terveellistä. 

Kirjan lopussa on yllättävä käänne kuten asiaan kuuluu. Miten muutoin tämantapaisen kertomukse voisi päättää. 

Mäki kirjoittaa uskottavan oloisesti mielen hajoamisesta, suljetun osaston arjesta, sisäistettyjen odotusten painosta, sukupuolirooleista ja ohipuhumisesta. Kieli on yksinkertaista, antaa tilaa tarinalle, nokkeluudet eivät pilaa tunnelmia .

Kirja on lukemisen arvoinen, siitä oppii jotain uutta.