Sunnuntaina Madridissa

Mielenosoituksia, anarkistien lehtimyyjäisiä, kommunistien lippuja, antikapitalistien kokoontumisia, kilometreittäin kirppareita, turisteja siellä missä pitääkin. Madridin sunnuntaissa ei ihmeteltävä lopu. 

Aamulla päädyin metrolla Plaza Tirso de Molinalle käytäni Atocha-asemalla toteamassa, että kaikki Toledoon menevät ja sieltä palaavat junat olivat jo täyteen varatut. Aukiolla oli mukava kahvila, joka mainosti ikkunassaa vermuttia. Sitä ei minulle kuitenkaan ennen puoltapäivää tarjoiltu, joten nettikirjoittelut täysin vapaasta alkoholipolitiikasta Espanjassa ovat puppua - ellei sitten tarjoilemattomuus koskenut vain minua. 

Aamiaisen jälkeen kiertelin aikana aukioilla kirjoja, julisteita, rintanappeja, tarroja ja muuta tilbehööriä myyviä anarkisteja ja kommunisteja. Espanjassa oli sisällissodan aikana ja sitä ennen voimakas anarkistinen liike, josta voi lukea esimerkiksi Orwellin Homage to Catalonia (joka jokaisen kannattaisi lukea kuten muutkin Orwellin kirja 1984:n ja Eläinten vallankumouksen lisäksi). Perinne elää ilmeisesti yhä, jos ei vahvana niin aikakin värikkäänä. Suomesta tämänkaltainen anarkistien näkyvä toiminta (edes myyjäisten mielessä) on melkeinpä kuihtunut vaikka anarkistit lippuineen tulevatkin aina mielenosoituksiin herättämään mitä lienee, pahennusta nyt tuskin. 

Myyjäisten lisäksi anarkistit etc olivat pistäneet pystyyn mielenosoituksen, jossa oli esillä Iranin, Palestiinan, anarkistien ja sitten ihan vaan tilkkutäkkien liput. Ilmeisesti tämän sakin mielenosoitukset ovat kokolailla harmittomia, joten paikalla ei ollut poliiseja. Yleensä mielenosoituksia valvoo vahvasti varustautunut joukko poliiseja. Valenciassa keski-ikäisten miesten maatalouden ahdinkoa vastustanutta noin 200 hengen mielensosoitusta valvoi noin 50 raskaasti varustatunutta poliisia. Häiriköille oli varattu 30 ihmisen vetoiset pidätysajoneuvot.

Mielenosoitusten ohella ihmisiä oli kokoontunut tuhansittain kirpputoreille, jotka olivat tukkineet kilometreittäin katuja ja aukiota. Myytävänä oli vanhojen vaatteiden lisäksi muun muassa vanhoja kameroita, kirjoja ja lankapuhelimia. Onneksi reppumatkalla ei voi ostaa mitään. Muutoin olisi kulunut aikaa museaalisen tavaran tarkasteluun. 

Kun olin tarpeekseni kierrellyt, join vermuttia ja luin Rebecca Solnitin mainiota kirjaa. Oli mukavaa.