Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on syyskuu, 2020.

Edelfeltintie - Helsingin 268. katu

Kuva
Pyrin pyöräilemään 10000 kilometriä vuodessa. Joka vuosi en siinä onnistu. Tänä vuonna saatan onnistua, koska tänään saavutin 7500 kilometrin välitavoitteen. Olen juuri ja juuri oikeassa tahdissa polkemassa. Kunhan nyt säät vielä suosisivat.  Näkymä telakalle Tänään polkaisin 43 kilometriä. Kohteenani oli Edelfeltintie Eirassa, kummasti Eirassa on e- ja d-kirjaimilla alkavia katuja. Edelfeltintie on niin kapea, että sinne eivät samaan aikaan sovi liikkuvat ja pysäköidyt autot. Liikkuvat joutuvat kulkemaan osittain jalkakäytävällä. On se niin omistuista tämä autojen ylivalta yhteiskunnassamme. Edelfeltintiellä on Eiralle tyypillisiä jugend-huviloita ja hieno näköala Agricolan kirkolle.  Edelfeltintie Reittini Siinä kaikki. Nyt väsyttää, lähipäivinä lienee syytä huilata, pyöräillä vain aamuisin Tsufelle ja takaisin, tarvittavat 27km päivässä. 

E. J. Nyströmin polku - Helsingin 267. katu

Kuva
 Matematiikanprofessori Nyström on saanut muistokseen lyhyen kävelytienpätkän Veräjälaaksossa. E.J:n polun toista laitaa koristavat vuoden 1997 lopussa valmistuneet kolme identtistä kerrostaloa. Talot ovat hyvin lähellä toisiaan, pihat kovin pienet. Talot ovat erikoisesti vinossa polkuun nähden. Toisella puolella polkua on suuri päiväkoti lapsille. Alue ei itsessään ole viehättävä, mutta joen läheistyys tekee siitä aivan kelvollisen. Veräjälaakossa tulee harvoin käytyä, koska joen vartta on paljon mukavampaa pyöräillä.  Jokimaisemaa E.J. Nyströmin polku Olin matkalla Haltialan kautta Kannelmäkeen ja Lauttasaareen, mutta pyöräni takavanteesta katkesi kaksi pinnaa. Käännyin takaisin Haltialasta, kävin syömässä kanakebabin Nur Kebabissa Itä-Pakilassa ja palasin kotiin. Siinä kaikki. Oli melkoisen lyhyt polkaisu.  Kebab Reittini

Degermosantieltä Döbelninkadulle - Helsingin kadut 262-266

Kuva
Helsinki sai taannoin valtioneuvoston uskomaan, että Helsinkiin mahtuu enemmän ihmisiä asumaan, jos Helsinki saa Sipoolta ja Vantaalta pikkaisen maata. Näin kävi, Östersundom ja Landbo ovat nykyisin osa Helsinkiä. Mitään sinne ei ole rakennettu eikä tulla lähiaikoina rakentamaankaan. Alue on näet niin kaukana, että sinne olisi mahdotonta järjestää mielekästä ja toimivaa joukkoliikennettä.  Päivän ensimmäinen katu, Degermosantie, on aivan Helsingin uudella itärajalla, hieman Landbosta pohjoiseen kohti Sipoonkorven luonnosuojelualuetta. Tie on noin 600 metriä pitkä umpikuja, jonka varrella on hieman yli 10 rakennusta, viimeisinä metsän siimeksessä kaksi aika uutta omakotitaloa. Niissä näkyi asuvan lapsiperheitä useine autoineen. Matkaa Roihuvuoresta Degermosantielle kertyy vähän kierrellen yli 20 kilometriä. Östersundomin kirkko Degermosantie Mökki Degermosantiellä Degermosasta voisi jatkaa mäkistä soratietä korven läpi Hindsbyn viehättävään sipoolaiskylään. Käännyin kuitekin takaisi...

Crusellinsillalta Damaskuksentielle - Helsingin katu 258-261

Kuva
 Poikkeuksellisen ja pelottavan lämmin syyssää jatkuu. Tänään - kuten eilenkin - pystyin pyöräilemään ja muuten vain ulkoilemaan samoissa vaatteissa kuin heinäkuussa. Lämmintä oli lähes 20 astetta, aurinko paistoi eikä edes tuullut merkittävästi. Ihanaa, mutta ilmastonmuutoksesta kertovaa. Päivän ensimmäinen kohde, Crusellinsilta, on mielestäni Helsingin toiseksi hienoin silta Isöisänsillan jälkeen. Crussellinsilta on paljon jykevämpi, koska sillä kulkee raskasta liikennettä ja ratikoita, mutta silti sillan muodossa on jotain hienovaraista.  Crusellinsilta Seuraavat kohteeni, Cygnauksenkatu ja Dagmarinkatu, Etu-Töölössä ovat molemmat hyvin tyypillisiä alueelleen: rauhallisia, jykevien mutta silti yksityiskohdillaan kiehtovien talojen reunustamia. Kummankaan varrella ei ole enää juurikaan kivijalkaliiketoimintaa Dagmarinkadun pohjoispäätä lukuunottamatta. Siellä on ravintola Manala ja myös ruotsinkielinen työväenopisto Arbis.  Cugnauksenkatu Dagmarinkatu Syyrien pääkaupung...

Chydeniuksentie - Helsinkin 256. katu

Kuva
Anders Chydenius vaikuttaa olleen keskeinen hahmo Suomen historiassa 1700-luvun lopulla. Hänen omilta verkkosivuiltaan lainattuna:  Keravajoen koski Anders Chydenius (1729–1803) kuuluu 1700-luvun keskeisiin hahmoihin Ruotsin ja Suomen historiassa. Hän oli ennakkoluuloton poliitikko ja kirjoittaja, jonka tavoitteena oli  vapauteen ,  tasa-arvoon  ja  ihmisoikeuksien kunnioitukseen  perustuva yhteiskunta.  Chydenius oli Euroopankin mittakaavassa varhainen  demokraattisten näkemysten  puolustaja. Anders Chydeniuksen ajattelun ja toiminnan taustalla voi nähdä kolme aikakauden henkistä peruselementtiä:  luonnonoikeudellinen ajattelu, luonnontieteellinen maailmankuva  ja yksilön omaa uskonvakaumusta korostava  pietismi . Chydeniuksen kunniaksi Helsingin Eirassa on Chydeniuksentie, lyhyt katu, jonka varrella on sekä perinteisiä eiralaisia judend-huvioilta että muutamia 1960-luvulla rakennettuja kerrostaloja. Kadun tunnelma on hyvin ra...