Eläinten vallankumous / Michael Baran - kansallisteatteri
Taisin todistaa jotain kokeellista: teatteriesitystä, joka oli kuunnelma. Lavalla on 7 ihmistä rivissä, siinä istuvat verkkarit yllään. Kertovat Orwellin Eläinten vallankumous -romaanin kolmannessa persoonassa. Taustalla liitutauluja, joihin kirjoittavat 7 käskyä ja jota käytetyään esityksen aikana kahdesti videon taustana.
Siinä kaikki. Suljin välillä silmäni. Esitys toimi paremmin kuunnelmana. Esillepano, lavastus, esiintyjien fyysinen olemus ei tuonut tekstiin mitään lisää.
Mistähän tässä oli kyse? Miksi esitys oli tehty? Miksi just nyt kannatti tehdä teatterin lavalle kuunnelma tästä romaanista? Mitä en ymmärtänyt?
Parasta esityksessä oli, että jouduin pitämään näppini erossa puhelimestani kahden tunnin ajan. Jos esityksessä olisi ollut väliaika, puhelintaukoni olisi jäänyt tuntiin ja olisin poistunut Kansallisteatterin taivassalin epämukavilta penkeiltä kesken esityksen.

Kommentit