Pyörre / Sara Strindberg, Helena Kallio

1980-luvulla Tukholmassa paloittelumurhattiin nuori nainen, äiti, prostituoitu, narkomaani. Tekijää ei saatu tuomittua. Murha innoitti Stig Larsonia kirjoittamaan triologiansa ja Sara Stridbergiä kirjoittamaan romaanin murhatun naisen näkökulmasta. Romaani dramatisoitiin ja se sai kantaesityksensä Tukholmassa viime vuonna. Ja nyt se on jo käännetty, dramatisoitu ja nähtävänä Helsingissä, Koko-teatterissa. 

Näytelmä pääosassa on murhattu nainen, jota Fanni Noroila esittää tunteikkaasti. Näytelmä on melkeinpä pitkä monologi, kaikki tapahtuu päähenkilön näkökulmasta, hän toimii myös kertojana, esittelee vähitellen muut näyttämöllä liikkuvat hahmot. 

Näytelmä keskiössä on rakkaus, elämän vaikeus, huonojen olosuhteiden ja ihmissuhteiden siirtyminen sukupolvesta toiseen. Näytelmä toimii vain ja ainoastaan siksi, että Noroila on taitava, pystyy yksinään luonaan kokonaisia tiloja ja tunnelmia, ottamaan yleisön mukaan tunteisiinsa. Hänen pieni kokonsa korostaa murhatun heikkoa asemaa, mutta samalla hänen läsnäolonsa täyttää näyttämön.

Näytelmän puhe on huoliteltu, jopa vanhahtavaa kirjakieltä, mikä luo merkillisen kontrastin tarinan raakuudelle, elämälle Tukholman kaduilla ja murhalle sateisessa kevätmetsässä. 

Näytelmästä tulee mieleen Elif Safakin romaani ​​ 10 Minutes 38 Seconds in This Strange World, jossa murhattu prostituoitu kertoo elämästään Istanbulissa. Suosittelen molempia teoksia.