Pachinko / Min Jin Lee



Kun kirja alkaa sanoin “History has failed us. No matter”, lukija voi aavistaa olevansa kiehtovan tarinan äärellä. Kun kirja on vielä paksu ja kertoo Korean ja Japanin ongelmallisesti yhteisestä historiasta, lukijan on liki mahdotonta päästää kirjaa käsistään. Tilannetta, siis pakonomaista lukemista lumoutuneena ja välillä kyyneliin liikutteneena, välillä ihmiskohtaloiden ankaruudesta järkyttyneenä, ei yhtään auta kirjailijan taitavuus. Kerronta on kuin venäläisillä klassikoilla, hahmot monaisia, eläviä ja uskottavia, ja kerronnan kaari pitkä, 1930-luvulta 1980-luvun loppuun.




Kirjaa voi siis kaikin puolin kehua!


Vaan mistä se kertoo? 


Kirja kertoo Sunjan elämästä. Hän syntyy eteläisessä Koreassa 1910-luvulla japanilaismiehityksen aikana. Hänen leskeksi jäänyt äitillään on majatalo, jonka töissä Sunja auttaa. Elämä on niukkaa, työtä on aamusta yöhön, rahaa ja ruokaa vähän. Sunja tapaa markkinoilla vanhemman miehen Hansun ja kiihkeän suhteen jälkeen huomaa olevansa raskaana 16-vuotiaana. Miehellä on jo perhe Japanissa, joten Sunja käskee miehen matkoihinsa. Majatalossa tuberkuloosista toipumassa oleva nuori pastori Isak pelastaa Sunja naimalla hänet. Sunja ja Isak matkustavat Osakaan Isakin veljen Yusebin luo, käyvät asumaan heidän slummitaloonsa. 


Sunjan lapsi syntyy, Isak kasvattaa häntä kuin omaansa. Elämä on köyhää, japanilaiset sortavat korealaisia. Asenteet ovat köyhyydestä huolimatta perinteisiä. Miesten on hankittava rahat, naisten hoidettava koti. 


Syttyy sota, korealaiset ja varsinkin korealaiset kristityt joutuvat vainotuiksi. Sodan jälkeen elämä alkaa helpottaa, Sunjan pojista toinen pärjää koulussa, toinen nokkeluudellaan pachinko-peliluolabusineksessa.

Maailma muuttuu, japanilaisten nurja suhtautuminen korealaisiin ei, vaikka korealaiset olisivatkin syntyneet Japanisa. Elämä on arvaamatonta, mikä ajaa monet laittomalle alueelle, Japanin yakuza-mafian hommiin.

Sunjan lisäksi keskeisenä taustalla häärii koko ajan Hansu, joka on yakuza, rikas ja vaikutusvaltainen. Välillä hän on vuosikymmenen taustalla, mutta pitää aina huolta Sunjasta ja pojastaan. Välillä hän on läsnä koko ajan.

Kirja kertoo siis perhe-elämästä, rakkaudesta, toivosta ja sen katoamisesta, naisten loputtomasta työstä ja kärsimyksestä ja kekseliäisyydestä perheensä vuoksi, rasismista ja ties miestä.


Tämä kirja todellakin kannattaa lukea vaikka lukemiseen kuluukin paljon aikaa. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Velkavaalit - missä arvot?

Kaikki Helsingin kadut, aukiot etc

TOP-5 lyhyttä pyöräretkeä Roihuvuoresta ja Itä-Helsingistä