Vesillä

Isäni isällä oli moottorivene, jolla isäni perhe liikkui Savonlinnan lähivesillä. Veneessä oli keskimoottori, joka käynnistyi petroolilla ja kävi bensiinillä, tai sitten toisinpäin. Muistan olleeni joskus keskimoottoriveneessä Saimaalla, muistan moottorin monimutkaisen käynnistämisen, putputtavan käynnin, ja veneen rauhallisen lipumisen. Muistan saaria, kapeita salmia, vastaan tulleen höyrylaivan.

En tiedä oliko vene isoisäni vene, olisinko voinut olla hänen veneessään kolmivuotiaana. Ehkä vene oli jonkin isäni ystävän, ja minä vanhempi. 

Muistan toisenkin venereissun Savonlinnassa. Kukkakauppias Parkkinen oli saanut myydyksi oopperajuhlaväelle kukkia paljon ja kauppiaan kannalta hyvään hintaan. Voittorahoilla hieman leuhka Parkkinen oli ostanut - pikkupojan silmään - ison moottoriveneen, jolla matkasimme hänen mökilleen parin tunnin venematkan verran Savonlinnasta etelään. Vene oli hieno, harmitti ettei meillä ollut sellaista. Jokainen pikkupoika haluaa, että hänen isällään on yhtä hienot veneet ja vempaimet kuin muiden isillä. Näin ei toki yleensä ole, ja tästä pikkupoika saa ensimmäisen oppituntinsa tuloeroista ja yhteiskuntaluokista. 

Isäni ei koskaan ostanut venettä vaikka Tampereella kaksi järveä olisikin ollut tarjolla. Isäni oli yleisesti haluton ostamaan mitään, varsinkin jos ostamiseen tarvittiin pankkilaina. Veneen ostamiseen olisi tarvittu, ja vene jäi ostamatta. Varmaan myös Tampereen lähistön vesistöt olivat Saimaan rannoilla kasvaneelle mitättömät ja liian pienet veneilyyn. 

Soutuvene oli perheemme vesikulkuneuvo, vuokramökin soutuvene. Kuvassa olen soutamassa äitini ja Markku-veljeni kanssa Majaalahden Heposelällä, Kangasalan ja Sahalahden rajaseudulla. Veneen takana näkyy kaksi saarta, joille yleensä soudimme. Vasemman saaren kallioilla oli mukavaa ottaa aurinkoa, oikea oli pusikkoinen. Saarten välillä liikuin veljeni kanssa usein myös uiden äitini varmistaessa veneille vieressä. Joskus uin koko matkan saareen - ja sen jälkeen olin kyllä kovin ylpeä. 

Soutaminen on ollut minulle aina mieluisaa. Siinä saa mukavasti liikuntaa ja joskus tuntee itsensä hyödylliseksi, esimerkiksi verkkoja ja katiskoja koettaessa, tai jos veneellä oli tarkoitus mennä johonkin, vaikka järven toiselle puolen, tai vetää uistinta. 

Nykyisin tulee soudettua aivan liian harvoin vaikka meillä vene olisikin käytettävissämme. Ehkäpä ensi kesänä.