The Safekeep / Yael van der Wouden


1960-luvun alka Hollannissa. Nainen asuu yksin talossaan, jonka hän on perinyt äidiltään. Talossa kaikki on kuten äidin aikana oli, kaikki järjestyksessä. Tavallisiin esineisiin, jopa rikkoutuneen kulhon sirpaleisiin kiinnittyy muistoja, erityisesti sodan aikaisia. Elämä jatkuu hyvin samanlaisena ja rauhallisena päivästä toiseen. 


Toisinaan nainen tapaa veljensä, joka on vapaampi, villimpi, vaihtaa tyttöystäviään tuon tuostakin. Uusin tyttöytävä on veljeäkin villimpi, hippiaikaa ounastelava, nuori siinä missä äitinsä taloa asuva nainen on sotaa edeltäneen ajan hahmo. 


Veli lähtee matkoille, tyttöystävä muuttaa naisen taloon. Hänen käytöksensä kummastuttaa naista, tavarat katoilevat. Kuitenkin naiset ystävystyvät, rakastuvat, suhde on intohimoinen. 


Mutta taustalla on jotain muutakin. Kun lukija alkaa ihmetellä miten kirja voi päättyä, rakkaustarina on niin vahva että sille on vaikeata kuvitella loppua, kaikki kääntyy yllättäen ympäri. Mikään ei olekaan niin kuin lukija on harhautettu uskomaan. 


Loppuratkaisu tuo esiin Hollannin vaietut tarina, sodan aikaiset synnit. Kauniisti, mutta kipeästi hahmojen suhteet asettuvat uuteen asentoon.


Kirja on taiten kirjoitettu, rakkaustarina kipeän kaunis ja kieli käännettynäkin viehättävää. Suosittelen tätäkin kirjaa, jonka ostin sattumalta Canterburyn Waterstonesista.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Velkavaalit - missä arvot?

TOP-5 lyhyttä pyöräretkeä Roihuvuoresta ja Itä-Helsingistä

Kaikki Helsingin kadut, aukiot etc