Itki toisenkin / Merja Mäki

Pitkästä aikaa uusi näkökulma jatkosotaan. Nyt ei olla rintamalla, ei edes kotirintamalla. Päähenkilöt eivät ole suomalaisia, mutta eivät oikeastaan vihollisiakaan tai ainakaan venäläisiä, neuvostoliittolaisista puhumattakaan. 

Kirja tapahtuu Suurimäessä Laatokan itärannalla. Suomalaiset ovat vallanneet itäisen Karjalan aina Ääniselle asti. Neuvostoliitto on vienyt nuoret miehet mukanaan sotimaan, kylässä on jäljellä vain vanhoja miehiä (“starikoita”) ja naisia. Yksi naisista, noin 25-vuotias Larja, on opiskellut Petroskoissa opetajaksi ja päätynyt opettajaleirille Suomeen. Hän palaa takaisin kotikyläänsä. Vastassa häntä ovat kylän ihmiset, osa ystävällisiä, osa vähemmän. 

Sota on siellä jossain, elämä kylässä rauhallista. Larja päätyy kylän kouluun apulaisopettajaksi, tutustuu kylän halki postiautoa ajavaan suomalaiseen Tuomakseen, perii isöäidiltään kylän itkijän vastuut. Tapahtuu kaikenlaista elämässä tapahtuvaa, on kaunoja, rakkautta, epätoivoa, kaipuuta, riitoja. 

Kyläläiset eivät itsekään tiedä mikä heidän asemansa on. Ovat joutuneet kahdesti miehitetyiksi, eivät samaistu venäläisiin eivätkä suomalaisiin, suhtautuvat tilanteeseensa mukautuvasti. Yrittävät elää elämäänsä kunkin tilanteen mukaisesti. 

Vähitellen sodassa käy kuten tiedämme ja kirja kääntyy kohti loppuuaan, joka verkkaisen keskivaiheen (asemasodan ajan) jälkeen kiihtyy, muuttuu sotaromaanimaisemmaksi. 

Larja on kirjan kertoja, kertoo mitä kokee ja ajattelee, mutta myös kaiken muun, siis maisemat, poliittisen tilanteen, sodan tapahtumat. Tämä on hieman ongelmallista, koska minäkertojuus horjuu, kertoja on kaikkitietävä, ja hänestä tulee nykyaikainen vaikutelma. Muut henkilöt ovat aikakauden mukaisia, Larja osin 2000-luvun hahmo. 

Minäkertojuus myös pilaa jännityksen. Larjalle ei voi kuin käydä hyvin, koska kuka muutoin kertoisi kirjan loppuun. 

Kieleltään kirja taiteilee viehettävästi karjalan ja suomen välillä. Kirjan lopussa ei ole sanastoa, mikä välillä vaikeuttaa ymmärtämistä ja samalla opettaa uusia tapoja hahmottaa maailmaa.