Työmatkapyöräily ja puku

Asun Roihuvuoressa 9 kilometriä Helsinginn keskustasta itään. Työpaikkani on Otaniemessä, joka on yli 10 kilometriä keskustasta länteen. Konsulttina minun ei - onneksi - tarvitse joka päivä raahautua työpaikalle. Yleensä teen töitä asiakkaitteni luona tai jossakin keskustan etätyöpisteessäni (Rytmissä tai Kirjaklubilla).

Pukumies pyörineen.

20 kilometriä on liian pitkä matka rauhallisesti ajettavaksi. Siksi pukeuden pyöräilyvaatteisiin (ajohousut ja -paita + kelin ja sään mukaiset päällyskerrokset). 8 kilometriä keskustaan sen sijaan pystyn hikoilematta pyöräilemään alle puoleen tuntiin. Siksi olenkin muutaman päivänä pyöräillyt asiakastapaamisiin puku päällä.

Puvussa pyöräileminen on sujunut mainiosti. Mielestäni puvussa on kiva ja hauska pyöräillä: tulee rauhallinen ja juhlava olo. Aivan kuin mustavalkoisessa leffassa. Passolini tai jotain. EI sentään Kaurismäki.

Muutamia edellytyksiä puvussa ajamisen onnistumiseen on.

• Polkupyörässä on hyvä olla ketjusuoja, jottei housun puntti mene ketjujen väliin, likaannu ja rispaannu.
• Tavarat lienee parasta kuljettaa pyöräilylaukussa, joka kiinnittyy tavaratelineeseen eikä kuljettajaan. Takki pysyy sileämpänä.
• Pyöräilykengät ja puku eivät oikein sovi yhteen. Siksi on hyvä, jos fillarissa on kaksipuoliset (spd ja tavallinen) polkimet. Tai sitten pitää ostaa Chromen kengät.
• Nenäliina on syytä olla mukana. On noloa mennä kokoukseen räkänokkaisena. 
• Ohut villainen puku lienee parempi kuin paksu tai puuvillainen. 
• Paidan on hyvä olla rypistymistä välttelevää kangasta.
• Puku on hyvä ripustaa siististi henkarille aseteltuna parvekkeelle tuulettumaan yön ajaksi.

Jatkan kokeiluja ja kerron lisää myöhemmin.