Luoko tietotekniikka uutta byrokratiaa?
Tietotekniikan kehitys kiihtyy. Prosessorien suorituskyky paranee, ohjelmointiteknologiat nopeuttavat ohjelmistokehitystä, käyttöliittymät muuttuvat yhä intuitiivisimmiksi, suurten datamäärien käsittely helpottuu ja tietokoneet oppivat ymmärtämään luonnollista, puhuttua kieltä. Asiantuntijajärjestelmistä on tulossa todella hyödyllisä ja ne voivat tehdä paljon ihmisten aiemmin tekemiä tehtäviä. Robotit kätevöityvät.
Automaatio etenee. Monet visionäärit ennustavat, että useissa ammateissa ihmistyön tarve vähenee nopeasti. Koneet korvaavat ihmiset jatkossa myös tehtävissä, joihin vielä nyt tarvitaan ihmistä päättelemään, arvioimaan, ymmärtämään ihmistä.
Jos visiönäärit ovat oikeassa, tietokoneiden pitäisi vähitellen vähentää Suomea vaivaavaa kestävyysvajetta. Suuri osa valtion ja kuntien työntekijöitä tekee tehtäviä, joissa jatkossa tietokoneista on hyötyä yhä enemmän. Osan tehtävistä koneet korvaavat kokonaan, kuten nyt vaikkapa verotuksessa ja muussa hyvin säännöllisessä toiminnassa.
Mutta mitä tekee byrokratia, kun tehtävät automatisoituvat? Kutistuuko byrokratia vai keksiikö se itselleen uusia tehtäviä? Minä veikkaan, että byrokratia ei kutistu vaan keksii yhä enemmän tehtäviä itselleen. Tämä johtuu byrokratian normaalista luonteesta (on hyvä keksimään itselleen tehtäviä) ja siitä, että valtion tuottavuusohjelman mukaan vain yli 5 miljoonan euron tietojärjestelmähankkeissa on tehtävä tuottavuusarvionti.
Melkein kaikki hankkeet maksavat alle 5 miljoonaa euroa. Jos jokin hanke maksaakin enemmän, se on helppoa jakaa alle 5 miljoonan euron osiin. Näin ollen tietojärjestelmähankkeissa ei tarvitse tehdä edes yksinkertaista tuottavuusarviointia. Ei laskea järjestelmien nettonykyarvoa, ei miettiä montako henkilötyövuotta uusi parempi järjestelmä voisi korvata. Koska tuottavuutteen ei tarvitse kiinnittää huomiota, järjestelmistä tulee huonoja ja tehottomia. Jos järjestelmästä jostain syystä sattumalta tulisi työtä vähentävä, sitä ei parane kertoa kenellekään. Jos kertoo, menettää työntekijöitä. Semmoista ei kukaan halua.
Siksi tietokoneistuminen tuo mukanaan yhä monimutkaisempaa raportointia, yhä tarkempaa ja monimutkaisempaa lomakkeisto. Yhä isompia kokouksia, yhä pulleampia komiteoita. Ihan mitä vain, ettei vain tarvitsisi vähentää työvoimaa, supistaa byrokratiaa.
Minun mieletäni jokaisen tietojärjestelmähankkeen tavoitteena pitäisi olla työvoimatarpeen väheneminen vähintään kolmanneksella. Säästyneistä varoista puolet voisi säästää ja puolet sijoittaa vanhenevan väestön hoitamiseen ja koulutukseen.
(alustava luonnos)
Automaatio etenee. Monet visionäärit ennustavat, että useissa ammateissa ihmistyön tarve vähenee nopeasti. Koneet korvaavat ihmiset jatkossa myös tehtävissä, joihin vielä nyt tarvitaan ihmistä päättelemään, arvioimaan, ymmärtämään ihmistä.
Jos visiönäärit ovat oikeassa, tietokoneiden pitäisi vähitellen vähentää Suomea vaivaavaa kestävyysvajetta. Suuri osa valtion ja kuntien työntekijöitä tekee tehtäviä, joissa jatkossa tietokoneista on hyötyä yhä enemmän. Osan tehtävistä koneet korvaavat kokonaan, kuten nyt vaikkapa verotuksessa ja muussa hyvin säännöllisessä toiminnassa.
Mutta mitä tekee byrokratia, kun tehtävät automatisoituvat? Kutistuuko byrokratia vai keksiikö se itselleen uusia tehtäviä? Minä veikkaan, että byrokratia ei kutistu vaan keksii yhä enemmän tehtäviä itselleen. Tämä johtuu byrokratian normaalista luonteesta (on hyvä keksimään itselleen tehtäviä) ja siitä, että valtion tuottavuusohjelman mukaan vain yli 5 miljoonan euron tietojärjestelmähankkeissa on tehtävä tuottavuusarvionti.
Melkein kaikki hankkeet maksavat alle 5 miljoonaa euroa. Jos jokin hanke maksaakin enemmän, se on helppoa jakaa alle 5 miljoonan euron osiin. Näin ollen tietojärjestelmähankkeissa ei tarvitse tehdä edes yksinkertaista tuottavuusarviointia. Ei laskea järjestelmien nettonykyarvoa, ei miettiä montako henkilötyövuotta uusi parempi järjestelmä voisi korvata. Koska tuottavuutteen ei tarvitse kiinnittää huomiota, järjestelmistä tulee huonoja ja tehottomia. Jos järjestelmästä jostain syystä sattumalta tulisi työtä vähentävä, sitä ei parane kertoa kenellekään. Jos kertoo, menettää työntekijöitä. Semmoista ei kukaan halua.
Siksi tietokoneistuminen tuo mukanaan yhä monimutkaisempaa raportointia, yhä tarkempaa ja monimutkaisempaa lomakkeisto. Yhä isompia kokouksia, yhä pulleampia komiteoita. Ihan mitä vain, ettei vain tarvitsisi vähentää työvoimaa, supistaa byrokratiaa.
Minun mieletäni jokaisen tietojärjestelmähankkeen tavoitteena pitäisi olla työvoimatarpeen väheneminen vähintään kolmanneksella. Säästyneistä varoista puolet voisi säästää ja puolet sijoittaa vanhenevan väestön hoitamiseen ja koulutukseen.
(alustava luonnos)
Kommentit