Johtaminen ja pöydän säätäminen

Tositarinoita suomalaisesta julkisen sektorin organisaatiosta.

1. Työntekijän työpöytä on liian matalalla. Pöydässä on säädöt, mutta ne ovat niin tiukat, ettei työntekijä pysty säätämään pöytää. Paikalle pitää kutsua puuseppä. Työntekijä ei saa itse kutsua puuseppää paikalle vaan hänen pitää pyytää esimiestään ottamaan yhteyttä puuseppien työnjohtajaan, joka voi sitten 3 päivän päästä lähettää puusepän paikalle. Tässä välissä työntekijän selkä saattaa kipeytyä sairaslomakuntoon - mutta työntekijä ei saa tehdä töitä esim kahvilassa, koska esimiehen pitää voida tarkkailla työntekoa. Työ on asiantuntijatyötä, ei asiakaspalvelua.

2. Työntekijä vaihtaa työpöytää. Hän ei saa kantaan tietokoneensa näyttöä eikä kannettavan telakkaa uudelle työpöydälle. Sen saa tehdä vain IT-tuki, koska jos näyttölle tai telakalle kävisi jotain, niin vakuutus ei korvaa. Taas menee muutama päivä ennen kuin IT-tuki ehtii kantohommiin. Työntekijän työteho laskee ilman näyttöä.

3. Työntekijällä on kannettava tietokone. Sitä hän saa kantaa mukanaa, mutta kantamiseen hän ei saa mitään laukkua. Niinpä työntekijät kuljettavat kannettavia tietokoneitaan erilaisissa kangaskaseissa. Edelleenkään kannettavalla tietokoneella ei saa tehdä töitä muualla kuin työpöydän ääressä.

Että näillä eväillä pitäisi sitten olla maailman parhaita ja digitalisoitua ja tuottavuusloikata. Jumalaare.