Maunula-seura ja Jan Erola ja Heikki Valkama ovat ilmeisti kaksi kertaa järjestämistämme Roihuvuoren kirjamessuista innostuneina päättäneet järjestää Manulan kirjamessut. Hyvä niin, koska maailmassa ei voi koskaan olla liikaa kirjamessuja, kirjoja ja puhetta kirjoista.
Maunulan kirjamessujen tapahtumapaikkana oli luonnollisesti upouusi Maunula-talo (tai no kait se jo muutaman vuoden ikäinen on). Talossa ovat osallisina Kaupunginkirjasto, Nuorisotalo ja Työväenopisto, mutta ilmeisesti mikään näistä kaupungin organisaatioista ei ollut mukana kirjamessujen järjestämisessä. Sehän ei messuja sinänsä haitannut, mutta Maunula-talosta ja sen hienoista tiloista jäi suuri osa käyttämättä.
Kirjamessujen keskustelut käytiin isossa luentosalissa, joka oli hieman anonyymi paikka kirjoista puhumiselle, koska tilassa ei keskustelijoiden välissä olevaa pöytää lukuunottomatta ollut kirjoja. Kirjoja oli pienessä määrin myytävänä ja ostettavissa salin ulkopuolelta käytävältä, mutta valikoima rajoittui messuilla esiintyineiden kirjailijoiden kirjoihin. Heidän kirjojaan olisi myös voinut lainata kirjastosta, jos kirjasto ei olisi mennyt kesken messujen kiinni.
 |
| Sali, ei liikaa kuulijoita |
No, se puitteista. Ne eivät mitenkään messuja pilanneet. Ja täytyy tunnustaa, että AV-tekniikka toimi paljon paremmin kuin meillä Roihuvuoressa. Samoin keskusteluiden taustalle heijastetut kalvot olivat kadehdittavan hienoja.
Messujen keskustelut olivat kiinnostavia. Ensin kuulin Aiju Salmisen ja Lasse Rantasen ajatuksia kirjojen kuvittamisesta ja pilakuvista. Ymmärsin, että lehtikuvituksessa nopea tahti aiheuttaa sekä kiehtovaa luovuuden kihelmöintiä että epävarmuutta tehdyn kuvan sijoittumisesta lehdessä. Kirjojen kuvittaminen sen sijaan on erilaista, vaatii pidempää keskittymistä, mikä tuntui sujuvan Salmiselta mutta ei niinkään Rantaselta. Keskustelun lopuksi yleisöstä nousi kysymys miksi mieshahmo yleensä on luontevampi ihmiskunnan edustajana kuin naishahmo. Syynä ilmeisesti on vain perinne, jonka muuttamisen suhteen keskustelijat olivat hieman epäileväisiä.
 |
| Kiva taustakuva |
Maija Hakanen kertoi kirjastaan Pakikylän Punainen kaarti vuonna 1918 eli sisällissodan historiaa Pakilassa. Opin, että punakaartiin kuului sotilaiden lisäksi muonittajia, sosiaalihuoltoa ja muuta. Opin myös, että Pakilan punakaarti oli erityisen hyvin koulutettu ja että sen 250 aseistetusta miehestä kuoli taisteluissa 15, välittömästi sisällissoden jälkeen teloitettuna 15 ja 30 tauteihin ja nälkään vankileireillä. Iso määrä kuolleita suhteellisesti. Kirja on ehdottomasti lukemisen arvoinen, kunhan se nyt lähiviikkoina ilmestyy.
Antti Nylen keskusteli Jaakko Lyytisen kanssa kirjastaan Häviö. Nylen on ilmeisesti kirjassaan manannut taiteilijoiden huonoa elintasoa ja apurahojen kohdistumista teoksiin/projekteihin tekijöiden sijaan, mikä katkeroittaa. Nylenin kieli on kuultujen näytteiden perusteella riemukkaan vihaista. Vähän samaa kuin nuoressa Hannu Salamassa. Harmi, ettei hänen kirjaansa ollut myytävänä.
Kivat messut. Ensi vuonna toivottavasti koko Maunula-talo käytössä ja enemmän kirjoja myynnissä ja isompi kahvila, joka on avoinna messujen loppuun asti.
Toivotan Maunulan kirjamessujen järjestäjät ja osallistujat ja esiintyjät tervetulleiksi maaliskuussa 2020 järjestämillemme kolmansille Roihuvuoren kirjamessuille!
 |
| Suljettu kirjasto |
 |
| kirjoja joita ei voinut lainata |
 |
| Kiva kahvila, joka meni liian aikaisin kiinni |
Maunulan kirjamessujen tapahtumapaikkana oli luonnollisesti upouusi Maunula-talo (tai no kait se jo muutaman vuoden ikäinen on). Talossa ovat osallisina Kaupunginkirjasto, Nuorisotalo ja Työväenopisto, mutta ilmeisesti mikään näistä kaupungin organisaatioista ei ollut mukana kirjamessujen järjestämisessä. Sehän ei messuja sinänsä haitannut, mutta Maunula-talosta ja sen hienoista tiloista jäi suuri osa käyttämättä.
Kommentit