Näinä ankarina aikoina ei pidä juoda olutta illalla. Jos näet yöllä herää käydäkseen vessassa, ei uneen vaipuminen olekaan aivan helppoa. Näin onnettomasti kävi minulle yöllä. Päädyin valvomaan puoli neljästä puoli seitsemään ja sitten taas nukkumaan puoli kymmeneen. Näin työttömälle puoli kymmeneltä herääminen ei ole ongelmallista.
 |
| Nämymä Viikin kallioilta |
Söin aamiaiseksi tavanomaiseen tapaani marjoja, mysliä, pähkinöitä, mysliä ja suklaakauramaitoa. Luin Helsingin Sanomat enkä yllätyksekseni ahdistunut lainkaan. Olen selvästi alkanut tottua tähän poikkeustilaan vaikka poikkeustila kiristyykin taas: liikenne Uudenmaan ja muun Suomen välillä on tarkoitus lopettaa (tavaroita ja joitakin poikkeuksia lukuunottamatta) huomisesta aina 19.4.2020 asti. Hyvin poikkeuksellista, erittäin iso askel ja perusoikeuksien rajoitus. Myös ravintoloiden on tarkoitus mennä kiinni lähiaikoina.
 |
| Metsä |
Aamiaisen jälkeen jumitin sohvalla kuin selälleen käännetty sittisontiainen. Viimein Sirkku pelasti minut ja käski mennä ulos kauniiseen ilmaan. Niin tein. Päätin etsiä uusia kävelymaastoja, nämä ihan kodin läheiset metsiköt ovat jo tulleet riittävän tutuiksi.
Kävelin Myllypuroon ja siellä suoraan metsään. Yllättävän laajat metsäalueet ovatkin. Metsässä sain kävellä hyvin omissa oloissani, näin muita käveijöitä 10 minuutin välein ja usein vain kaukaa. Eksyin, jos nyt kaupunkimetsässä voi eksyä. En tiennyt missä olin, välillä päädyin jyrkänteille, joita en pystynyt laskeutumaan, harhailin onnellisena. Viimein saavuin korkealle kalliolle, jolta näkymät olivat ilanduttavan laajat ja aurinkoiset.
Illalla vielä toinen pieni kävely, telkkarin katsomista, vähän pro bono -hommia ja ehkäpä yksi tölkki olutta.
 |
| Reittini |
Kommentit