Kesä jatkuu jo kolmatta päivää, ainakin. Lopetin työt ajoissa, söin välipalan ja lähdin tutustumaan Helsingin katuihin. Koska maanantai on minulla aina lepopäivä, päätin pyöräillä vain pari tuntia, ihan rennosti. Kivasti sattui kuusi katua asettumaan 30 kilometrin varrelle.
 |
| 25.5.2020 reitti |
- Agricolankatu
- Agricolankuja
- Agronominkatu
- Agronominkuja
- Agronominraitti
- Ahdekaunokintie
Roihuvuoresta on vain muutama mahdollinen reitti keskikaupungille: Kulosaarensillan yli, Isöisänsillan yli tai Vanhankaupungin kautta kiertäen. Tänään valitsin Isoisänsillan, koska se on kaunein silta koko Suomessa. Tsekkaa kuvani, jos et usko.
Suuntaisin Kallioon. Matkalle sattui kesäiselle Helsingille tyypillisesti rikkonaista asfalttia ja tietöitä ihan riittämiin. Hämeentien remontti alkaa valmistua. Sen yhteydessä ovat vaihtaneet Viidennen linjan nupukivet asfalttiin, mikä on tavallaan kivaa, onhan siinä ylämäki, mutta rumaa.
Agricolankatu
Agricolankatu on keskeinen katu Helsingin tiheimmin asutulla alueella. Katu on pitkään ollut yksi suosikkikaduistani, koska sen varrella on sekä kauniita taloja että kaksi puistoa. Katu alkaa Kallion kirkon juurelta, pelastusaseman kainalosta, jatkuu siitä Karhupuiston viertä ylös kohti Torkkelinmäkeä. Karhupuistossa oli melkoinen juoppojen jupina ja mekastus. Penkeiltä toisille raikuivat huudot, ilakointi ja vähän rettelöintiäkin. Mummot eivät ole vielä istuttaneet kukkia puistoon, joten juopoille ei ole vielä tullut lähtö. Pian tulee.
Kadun toisella puolen on baari, kultasepänliike. Fleminginkadun kulmassa on eräs Suomen parhaista olutravintoloista, Sivukirjasto. Siellä kuluu aina aika hyvien oluiden ja ihmisten seurassa. Mäen keskivaiheilla pitää majaansa Easyrent, Suomen halvin autovuokraamo, josta saa vuokralle ikivanhoja autoja. Niissä on vikatakuu: jotain vikaa on jokaisessa, mutta silti niillä on aina perille päässyt.
Katu jatkuu Kallion ilmaistaidon lukion ohi vielä vähän matkaa kohti Kurvia, Pengerpuiston ohi.
Agricolankatu osoittaa miten lyhytkin katu voi olla loputtoman mielenkiintoinen, kuin oma kokonainen maailmansa, kunhan vain kadulla on riittävästi liiketilaa ja kadun lähistöllä tarpeeksi ihmisiä.
 |
| Agricolankatu, vasemmalla pelastusasema |
 |
| Näkymä kohti Kallion kirkkoa |
Agrikolankuja
Agricolankuja on pieni kuja Agricolankadun talojen takana. Kadun alussa, Torkkelinkadun kulmassa, on originelli kahvila Taikalamppu, jota pitää hyvin originelli vanhempi ruova. Kahvila on mainio paikka hengailla, päästä taiteellisiin ja hipahtaviin fiiliksiin. Palvelu on kohteliasta, hinnat kohtuulliset ja rouvasta juttuseuraa riittämiin.
Agricolankujan varrella on pieni puisto, Agricolanpuistikko. Se on aina varjossa, rehevät pieni keidas, hyvin kaukana Karhupuiston juoppojen valtakunnasta.
 |
Agricolankuja
 |
Agronominkatu
Kalliosta Viikkiin kuluu puolisen tuntia rennosti pyöräillen. Matkan varrella on paljon nähtävää, esimerkiksi Kumtähden kenttä, jossa ylioppilaat ensimmäistä kertaa lauloivat Maamme-laulun, Vanhankaupungin lahden suvanto kalastajineen ja Viikinmäen puhdistamon rakennelmat.
Perillä Viikissä Agronominkatu palauttaa kulkijan kaupungista maaseudulle, 1900-luvun alusta 2000-luvun alkuun. Agronominkatu on hieman esplanadia muistuttava, mutta kävelyalueen sijaan kadun keskellä on parkkipaikka.
Kadun päässä on koulu, kadun varrella kirkko ja nuorisotalo ja muita kirkonkylän keskeisiä palveluita. Kaupat, pankit ja muut semmoiset kyllä puuttuvat. Koko katu on kuin jostain Hämeenkyröstä tai Kyröskoskelta.
Mitään syytä viettää aikaa tällä kadulla ei ole. Katu on vain paikasta toiseen siirtymistä varten - ja tietenkin autojen säilytystä.
 |
| Agronominkatu |
 |
| Agronominkatu |
Agronominkuja
Agronominkuja on pieni poikkikuja Agronominkadun ja Latokartanontorin välillä. Kadun toisella laidalla on nuorisotalo, toisella asuinkerrostaloja. Torin laidalla on Viikin kirkko.
 |
| Agronominkuja |
 |
Viikin kirkko
 |
Agronominraitti erkanee Agroonominkadulta toiseen suuntaan kuin Agronominkuja. Raitti on pitkä, kulkee liki koko Latokartanon halki. Kulku on sallittu vain kävelijöille ja pyöräilijöille. Raitin varrella on monenlaisia asuinrakennuksia, joiden alakerrat yleensä avautuvat pienille yksityisille asuntokohtaisille pihoille, mikä tekee kadusta melko miellyttävän.
Kadun varrella on myös asukastalo Lava, jota alueen asukkaat voivat juhliinsa ja muihin tilaisuuksiinsa vuokrata hyvin kohtuulliseen hintaan. Asukastalot ovat 1990-luvulla (käsittääkseni) keksitty yhteistilakonsepti, jonka mukaan alueen asunto-osakeyhtiöt maksavat niiden rakentamisen. Vastaavia tiloja olen nähnyt Arabiassa ja Ruoholahdessa.
 |
| Agronominraitin alku |
 |
| Agronominraittia |
 |
| Näkymän asukastalon terassilta |
 |
Asukastalon yksityiskohta
 |
Ahdekaunokintie
Päivän viimeinen on Vartiokylän Ahdekaunokintie. Jos Latokartanon kadut olivat 2000-luvun rationaalisen lähiösuunnittelun tuloksia, Ahdekaunokintie on Helsingin sotien jälkeisen laajenemisen orgaaninen tulos. Tie on lyhyt, sen varrella on eri aikakausien omakotitaloja isohkoilla tonteillaan. Myöhemmin tien varteen on rakennettu betonielementeistä koulu, joka ei onneksi näy tielle.
Kerrassaan kaunis, pieni tie, kauniilla alueella, jonne en ole ikinä aiemmin eksynyt.
 |
| Ahdekaunokintie |
 |
Melko kivan näköistä maaseutua kaupungissa
 |
Kommentit