Kirkkaan selkeää / Maarit Verronen

 Maarit Verrosen vuonna 2010 ilmestynyt romaani Kirkkaan selkeää vaikuttaa olleen 10 vuotta aikaansa edellä. Kirjan näet kertoo tulevaisuudesta, jossa ilmastonmuutos on edennyt hyvin pitkälle, pandemiat on sulkenut Euroopan rajat ja jossa ihmisiä pisteytetään eri kriteerein kuin Kiinan länsiosissa konsanaan.

Kirjan kuvaus pandemiasta ja sen vaikutuksista ihmisten välisiin suhteisiin on yllättävän osuva. Afrikassa on liikkeellä tauti, jonka tarttuvuus ja oireet eivät ole aivan selvillä ja jota ei oikein voida testata. Siksi Eurooppa on sulkenut rajansa. Pakolaiset kuitenkin pyrkivät henkensäkin uhalla pois Afrikasta. Kirjan päähenkilö pestautuu pakolaisten jäljittäjäksi Portugaliin. Tehtävänä on saada kiinni pakolaisia elävänä tai kuolleena. Pakolaiset tunnistaa siitä, että heidän sirunsa on epäkunnossa, he ovat niin sanotusti mustia. Muille ihmisillä on kunkin omaa sosiaalista statusta ja vapauden määrää kuvaava siru valkoisesta sinisen kautta punaiseen. 

Pakolaisten ruumiita löytyy ja päähenkilö saa niiden roudaamisesta keräyspaikkoihin elantonsa muutaman kuukauden ajan. Sen jälkeen hänen on yhdessä ystäviensä kanssa lähdettävä takaisin kohti pohjoista, Suomea. Seikkailut jatkuvat Lapissa, johon on rakennettu suuria kuplia, joiden sisässä rikkaan (ja statukseltaan valkoiset) viettävät lomiaan. Kuplissa voi vaeltaa, hiihtää ja käyttää erilaisia virtuaalihuumeita ja -datapukuja. 

Kirjan juoni on hieman odysseiamainen, väkinäinen. Juoni vaikuttaa kuin erilaisten osuvien huomioiden ja dystooppisten ennustusten esittelyä varten kyhätyltä. Kirjaa lukee mielellään vaikka juoni onkin mitä on. 

Kirjan takakannessakin paljastetaan, että päähenkilö saa valkoisen statuksensa takaisin osallistuessaan kokeeseen, jossa hänet pienennetään 30-kiloiseksi. Tämä antaa hänelle mahdollisuuden käyttää aurinkovoimalla toimivaa kuumailmapalloa. Muutoin päähenkilön keinotekoinen pienuus jää kirjassa sivuosaan.