The Spy who was left out in the cold / Time Tate

 The Spy who was left out in the cold / Time Tate

Tima Taten kirja The Spy who was left out in the cold kertoo Michal Goleniewskin tarina. Tarina on uskomattomampi kuin yksikään näkemäni agenttielokuva. 

Herra G oli puolalainen, joka ryhtyi toisen maailmansodan jälkeen työsktentelemään sekä Puolan että Neuvostoliiton tiedustelupalveluille. Jostain syystä hän ryhtyi lähettämään työssään käsiinsä saamiaan tietoja amerikkalaisille. Hän tiesi, että CIA oli KGB:n soluttama, siellä oli kaksoisagentteja. Siksi G yritti lähestyä FBI:tä ja sen johtoa. CIA kuitenkin sai tiedot haltuunsa ja onnistui pitämään herra G:n olemassaolon salassa KGB:n agentilta.

Noin 3 vuoden ajan G lähetti arvokasta tiedustelutietoa CIA:lle, mutta sen jälkeen KGB alkoi päästä hänen jäljilleen. G jätti perheensä Puolaan, matkusti Itä-Berliiniin, otti mukaansa rakastajatterensa ja loikkasi USA:n konsulaattiin. Tämän jälkeen hän paljasti lukemattomia KGB:n agentteja niin Britannian, Israelin, USA:n että Ruotsin tiedustelupalveluissa. 

G muutti CIA avustamana Amerikkaan ja päätyi asumaan salanimellä suojattuna New Yorkiin. Hän jatkoi tiedustelutietojen kertomista, kunnes toinen herra G loikkasi ja ryhtyi toimittamaan tietoja CIA:lle, jonka silloinen johtaja oli joutunut KGB-pelon valtaan. Jälkimmäinen G onnistui vakuuttamaan CIA siitä, että ensimmäinen G oli ehkäpä KGB:n soluttaja, minkä seurauksena CIA ei enää maksanut edelliselle G:lle palkkaa eikä kuunnellut häntä. 

G(olenieski) alko seota. Hänen rakastajatterensa oli nyt hänen vaimonsa ja raskaana. Rahat olivat lopussa. G keksi ryhtyä väittämään olevansa Venäjän viimeisen tsaarin poika, joka oli jotenkin merkillisesti selvinnyt bolsewikkien murhapuuhista 1918. G sai tälle väitteelle vähän vastakaikua ja julkisuutta, josta hän sai rahaa. G ilmeisesti aluksi halusi saada paljon rahaa ja oli tietoinen omasta huijauksestaan. Vähitellen hän sekosi kokonaan ja ryhtyi käymään sotaa kaikkia vastaan. 

Kirjan tarina on siis aivan uskomaton. Uskomatonta on myös tiedustelupalveluiden tohelointi, yksittäisten virheiden merkitys. Myös johtajien pakkomielteiden vaikutus tiedustelutyön tekemiseen oli uskomatonta: kokonaiseen vuosikymmeneen CIA ei saanut hankittua tiedustelutietoja itäblokista vaan keskittyi sisäiseen vuotajien (myyrien) metsästykseen. Valta ei ole hyväksi, jos sille ei ole vastavoimia!

Kirja kannatta lukea, jos kylmän sodan aikainen politiikka ja vakoilutoiminta kiinnostavat. Kirja on sujuvasti kirjoitettu, siinä on hyvät lähdeluettelot ja hakemistot.