Pamppua pyöräretkellä
Pyöräilemme, minä ja Kyösti, Bulgarian raja-asemalle heinäkuussa 1990. Kopissa nuokkuu tullimies, pieni ja paksu. Hän haluaa nähdä passimme, näytämme ne. Tullimies pyytää meitä täyttämään viisumilomakkeen. Siinä kysytään montako päivää matkailijan on tarkoitus viettää maassa. Koska rahaa on vaihdettava kullekin maassaoleskelupäivälle ja virallinen kurssi on huono, vastaamme että kolme päivä aiomme maassa viettää.
Tullimies katsoo viisumia, antaa sen takaisin, ja alkaa heilutella teräsputkea uhkaavasti Kyöstin edessä. Minä olen tullimiestä isompi, joten hän valitsee Kyöstin. Koska olemme jo saaneet passimme takaisin, lähdemme polkemaan Bulgariaan. “Vandaalit!”, huutaa tullimies peräämme.
Kesällä 1993 poljemme, minä ja Kyösti taas, Vilnasta kohti Ignalinaa. On rauhallista, lämmin päivä, ei muuta liikennettä juurikaan. Tie kulkee metsän halki, lehtipuita ja pensaita. Yhtäkkiä puskasta ilmestyy puolentusinaa maastopukuista miestä konepistoolien kanssa ja viittoo meitä pysähtymään. Pikainen neuvonpito, olemme jo miesten kohdalla, toteamme, että eivät ammu selkään ja kiihdytämme vauhtia. Miehet jäävät huitomaan ja huutamaan, eivät ammu.
Italiassa, heinäkuussa 1999, pyöräilemme Po-joen alagolla kohti Veronaa, vilkasta maantietä. Autoja sujahtelee ohitsemme, jotkut kauempaa, toiset lähempää. Yhtäkkiä yksi auto menee muutaman sentin päästä pyöristämme. Pelästymme, huudamme jotain, heristämme nyrkkiä ja näytämme keskisormea. Auto pysähtyy. Autossa on sliipattu mies, kaunis nainen. Olemme loukanneet miehen kunniaa naisensa nähden, joten miehen on noustava autosta. Hän katsoo ensin minua, 20 senttiä yläviistoon, ja sitten Kyöstiä, toteaa olevansa Kyöstin kokoinen ja alkaa heristää nyrkkejään. Hetken uhoaa, toteaa pelastaneensa kasvonsa kaunottarensa silmissä, menee autoonsa ja jatkaa matkaansa.
Pyöräilen yksin Helsingistä kohti Porvoota kesällä 2014. Söderkullan jälkeen poljen pientareelle, koska pyörätietä ei ole. Takaa tulee auto, kuuluu huuto “homoo!” ja selkääni osuu jotain. Pysähdyn ja tutkin: karvanoppakuskin kaveri on heittänyt minua banaanikuorella.
Kaikenlaista sitä sattuukin.

Kommentit