Hajonneen maailman käyttöohje / Ville-Juhani Sutinen

Ville-Juhani Sutisen laaja-alaisuus hämmästyttää. Edellisessä korona-aikana kirjoittamassaan kirjassaan hän kertoi miten paksujen kirjojen lukeminen palkitsee. Uudessa kirjassaaan, joka ajallisesti sijoittuu pääosin viimeisten 10 vuoden ajalle, hän kertoo kuinka maailma on rikki ja miten rikkinäisessä maailmassa eläminen voi olla kiinnostavaa, jopa kiehtovaa. 

Sutisen pääväite on, että ajattelemme usein maailmaa liian mustavalkoisesti. On joko luonto, alkutila, johon voimme luonnonsuojelulla, kierrätyksellä tai vaikka uusiutuvalla energialla palata, tai sitten on vain yhtäkkinen maailmanloppu, kaiken loppu. Suutinen perustelee vakuuttavasti, että kumpikin ajatus on väärä: maailma on jo peruuttamattomasti muuttunut eikä ole mitään alkuperäistä luontoa, johon palata. Maailma ei myöskään lopu yhtäkkiä vaan muuttuu ihmisen tekojen myötä yhä arvaamattomaksi, mutta ihminen onnistuu hyvin pitkään sopeutumaan muutoksiin, elämään rikkinäisessä maailmassa muutosten keskellä. 

Kirjassa on joukko toisiinsa liittyviä, mutta melko irrallisia, esseitä. Eräässä Sutinen kerää sieniä mökkimetsästään ja siinä sivussa käsittelee metsän peruuttamatonta muutosta; toisessa hän retkeilee kansallispuistossa, joka sekin on hyvin suurelta osin ihmisen muokkaama, kuin teemapuisto. Joissakin esseissä Sutinen kertoo lapsestaan, joka sekin syntyi keinotekoisesti, ja jonka elämä alusta asti on ollut kaukana luonnontilasta. 

Sutinen on loputtoman utelias. Hän käy Otaniemessä tapaamassa keinolihan valmistajia, eri puolilla kirpputoreilla (joiden hän toteaa olevan kulutusyhteiskunnan mahdollistajia, ei ratkaisuita mihinkään), juoksemassa Parisiissa, autoilemassa Kuolemanlaaksossa ja muualla Kalifoniassa, tutustumassa menneisiin kultuuureihin Meksikossa, ja niin edelleen. Kaikista näistä hän kirjoittaa kiehtovasti, oppineesti ja aina yllättävästi, jonkin nasevan anakdootinkin keksien. 

Kirja on suositeltava raikkaana uutena näkökulmana. Sitä kannattaa lukea Sami Keton Enemmän kuin Sapien kanssa rinnakkain. Keto korostaa kirjasssaan miten ihminen on osa luontoa, mikä tuo kiinnostavan näkökulman Sutisen käsitykselle peruuttamattomasti rikkinäisestä luonnosta ja maailmasta.