Hidden potential / Adam Grant

Kuka tahansa voi olla hyvä missä tahansa, jos ei jopa parhaiden joukossa, kunhan noudattaa Adam Grantin Hidden Potential -kirjassaan esittelemiä, tieteen ja anekdoottien tukemia toimintamalleja. 

Hidden Potential on tyypillinen amerikkalainen populaaritietokirja. Sen taustalla on TED-esitelmä (joka jo sinällään todistaa kirjan väitteen, koska Adam ihan itse oli aluksi huono luennoitsija ja sitten kirjassaan kertomien oppien avulla hänestä tuli TED-puhuja, jolle yleisö antoi aploodit seisaallaan), jonka laajennus kirja on. Koska Amerikassa kukaan ei jaksa eikä kykene lukemaan mitään, jota ei kerrota ihmisten kautta, kirja on täynnä kertomuksia, jossa syrjitty ja huonoista oloista peräisin oleva nousee kuuluisuuteen, ja jossa kaikista tulee parempi versio itsestään, liki itsestään. 

No, mikä on kirjan menetelmä, oppi? Jos kertomusten seasta oikein tajusin, niin mitä vaan voi oppia, ja oppia oppimaan, kunhan tajuaa, että oppiessa on tärkeää uskaltaa tehdä virheitä, käyttää oppimaansa ja toistaa tarpeeksi usein. Juuri siten Adam Grantista tuli yliopistonsa parhaita uimahypyissä vaikka hänellä ei lahjakkuutta uimahyppäämiseeen ollutkaan. 

Täytyy myöntää, että vaikea sitä on oppia, jos ei toista harjoituksia, jos ei uskalla koettaa oppimaansa virheiden pelossa. On hienoa, että tämä totuus on nyt taas kerran kirjoihin ja kansiin painettu. Saman jutun olen lukenut jo Herbert Simonin kuuluisasta artikkelista liki 50 vuoden takaa, Malcolm Gladwellin Outliers -kirjasta ja ties mistä. Tosiasiaa on viisasta toistaa, jottei se unohtuisi.

Ja juuri siksi kirjoitan itsekin näitä arvioita: jotta oppisin kirjoittamaan. Ja mieluusti palautetta lukisin!