Tekstit

Nerokasta uutta majoitustarjontaa

Kuva
  Hotellien ja AirBnB:ssä välitettävien tavallisten asuntojen väliin on vähitellen syntymässä uutta majoitustarjontaa . Sellaista, joka yhdistää hotellin ja asunnon parhaat puolet ja hävittää huonoimmat. Ennen sellaista oli vaikea edes kuvitella, nyt sellaisessa voi asua! Valenciassa majoitun The Atelier Lofts -mestassa rannan ja entisen sataman lähitöllä. 1970-luvun talon alakertaan, jossa on aiemmin ollut toimistoja ja liiketiloja, on rakennettu hyvin huolellisesti suunniteltu majapaikka. Mesta koostuu 11 huoneistossa, joista osa on isompia (neljälle tai useammallekin ihmiselle) ja osa minun vuokraamani kaltaisia kahdelle sopivia. Huoneistoissa on kaikki tarvittava, jotta asiakas voisi kokea olevansa kotonaan: hyvä sänky, sohva, työpäytä, täysin varusteltu keittiö jääkaappeineen mikroineen astianpesukoneineen ja astioineen. Lisäksi on miellyttävä kylpyhuone. Kaikille asunnoille on yhteinen sisäpiha, jolla voi nauttia päivästä ja vaikka aamukahvista. Lisäksi pesukone on käytettäv...

Bussiprobleema

Kuva
  Olipas ongelma . Oli junarata poikki ja piti vaihtaa bussiin. Junassa matkustajille oli annettu lappu joko bussiin 1 tai 3 Vinarozista Valenciaan. Kun pääsimme bussien luo, Valenciaan oli lähdössä kaksi bussia numerolla 1 eikä yhtään kolmosella. Sekös sekoitti kaiken: mitä nyt kun tiedämme että kaikki matkustajat menevät Valenciaan ja on kaksi bussia. No, vartin pohtimisen jälkeen kolmosbussin matkustajat menivät toiseen ykkösbussiin. Sepä oli väärä: kaikki ulos ja toiseen ykköbussiin, joka oli kolmonen.   Sitten vielä vähän säätämistä ja varmistelua, että kaikki kummassakin ykkösbussissa olevat olivat todella matkalla Valenciaan. Lopulta kaikki olivat oikeassa ykkösbussissaan. Matka jatkui.  Moottoritien varsi oli täynnä heldelmistä raskaita appelsiinipuita ja muuta maanviljelystä. Oli siinä myös aiemmin yhdinvoimala ja pari öljynjalostamoa.  Pääsin perille. Aiemmin ihmettelin matkatavaroiden läpivalaisua. Laitoin veitsen housuntaskuuni. Metallinpaljastinta ei ole...

Hotellit ja avaimet

Kuva
  Avaimet ovat tärkeitä matkoilla. Vaikka kotiavaimet voikin laittaa repun sivutaskuun matkan ajaksi, hotelliin tai muuhun majapaikkaan ei ilman avaimia ole ongelmitta asiaa. Jos hotellissa on vastaanotto avoinna 24/7, huoneeseen unohtunut avain ei ole suuri ongelma. Harvassa halvassa majapaikassa vaan on ketään yöllä paikalla. Avaimet on pidettävä visusti tallessa, jottei puisto kutsu yöksi. Suomessa avaimia on yleensä vain yksi. Sama avain käy ulko-oveen ja huoneiston oveen. Tämä on poikkeuksellista. Yleensä halvassa majapaikassa huoneeseen pääseminen vaatii kolmen avaimen käyttöä: ulko-oven, sisäoven (käytävän tms) ja huoneen. Catanzaron B&B:ssä oli lisäksi erillinen avain jaettuun kylpyhuoneeseen. Matkallani olen todistanut modernejakin ratkaisuita: Tarragonan ja Napolin hotelleissa oli käytössä sähköinen kortti, jolla pääsi ulko-ovesta ja huoneeseen. Genovan B&B:ssä oli sähköinen lukko, joka avautui sähköpostissa saapuneita linkkejä klikkaamalla (oma linkki ulko- ja si...

Tarragonan katedraali

Kuva
  Voiko historiasta oppia rauhallisuutta? Voiko ikiaikaisen kirkon rauha siirtyä kirkossa vierailevaan? Voisiko maailma muuttua sellaiseksi, että vartin uutissyklin ja korkeintaan vuoden suunnitelmien sijaan voisimme alkaa rakentaa yhdessä ihmiskuntana tulevaisuuttamme? Voisimmeko edes kuvitella maailmaa, jossa huolehtisimme yhtä paljon seuraavista vuosisadoista kuin Trumpin seuraavan yön twiittauksista? Voisimmeko todeta olevamme itsemme vihollisia ja tehdä rauhan tulevaisuutemme vuoksi? Näitä mietin kierrellessäni Tarragonan katedraalissa. Kun uutissykli ahdistaa, katedraalit rauhoittavat, luovat toivoa ihmisyyden tulavaisuuteen. Hieman historiaa. Tarragonan katedraalin rakentaminen alkoi 1100-luvun lopulla. Katedraali otettiin virallisesti käyttöön, vihittiin, 1330-luvun alkupuolella, minkä jälkeen piti vielä rakentaa lukemattomia kappeleita ja jatkuvasti muotisuuntausten vaihdellessa sisustaa uudelleen. Siinä touhutessa ovat kirkkoa alunperin koristaneen freskot kadonneet ja k...

Pulujen pesäpuuhat

Kuva
  Tänään näin ensimmäisen kerran pulun pesän ja pulupariskunnan rakentamassa pesäänsä . Pulujen pesäthän ovat pieniä, epämääräisiä risukasoja, mutta ilmeisen rakkaudella ne pesiään rakentavat.   Tarragonassa tulee. Jatkuva tuuli puhaltaa noin 15 m/s luoteesta, puuskat jopa 25 m/s. Kun tuuli sopivasti osui aukiolla roskikseen, se sai roskiksen oksentamaan sisältönsä. Merkillinen ilmiö.  Kävin Tarragonan katedraalissa. Siellä näin taideaarteita ja ymmärsin taas hieman lisää ihmisyydestä. Kirjoitan näistä asioista myöhemmin, koska vielä on hieman ajateltava näkemääni ja kokemaani. Katedraalissa tapasin kissan , joka muistutti kiveen talletetusta tarinasta: porvarin talossa oli rottia ja porvari hommasi kissan rottajahtiin. Kissa totesi, että rottia on liikaa metsästettäväksi, joten se tekeytyi kuoliaaksi. Rotat riemastuivat ja laittoivat kissan paareille ja olivat viemässä kissaa pesäänsä syötäväksi. Perillä kissa heräsi ja tappoi rotat. Porvari tarjosi kissalle buffetin ja...

Oma vai jaettu kylppäri

Kuva
 Oma, yksityinen kylpyhuone on hotellille tärkeä kilpailuetu. Booking-palvelussa ja muissa välitysalustoissa tarjonnan voi suodattaa  kylppärin yksityisyyden mukaan. Jos hotelli voi kehuskella huoneissansa olevan “private bathroom”, kauppa käy paremmin kuin jos joutuu tunnustamaan kylppäreiden olevan jaettuja.  Vaan voiko tässä huijata? No, tavallaan ei, koska jos kylppäri on muidenkin käytössä, se on jaettu eikä yksityinen. Tämmöinen huijaus kyllä käy ilmi arvosteluista. Huijaus ei kannata.  Kylppärin voi kuitenkin rakentaa niin huonosti, että jaettukin olisi yksityistä paremmin. Minulla on tästä perskohtaista kokemusta.  Esimerkiksi Hotel Pigal Tarragonassa, jossa juuri nyt ole majailen, hotellin omistaja on kyllä rakentanut jokaiseen huoneeseen oman kylpyhuoneen (jossa myös WC), mutta unohtanut rakentaa kylppäriin oven. Oven virkaa toimittaa ohut verho. Kylppäri ei ole jaettu, mutta kahden hengen huoneessa se ei varsinaista yksityisyyttä tarjoa. On hiema...

Montpellieristä Tarragonaan

Kuva
  Montpellieristä Tarragonaan . Olen varannut ensi lauantaista viikoksi asunnon Valenciasta. Minun on siis oltava jossain lauantaihin asti. Koska olen ollut Barcelonassa reilusti toistakymmentä kertaa, päätin tällä kertaa viettää muutaman päivän Tarragonassa, joka on yli 2000 vuotta vanha roomalainen kaupunki sekin. Kaupungissa on Wikipedian mukaan roomalainen amfiteatteri, hevoskilpailukenttä (circus), joitakin muureja ja ties mitä ikiaikaista nähtävää. Lisäksi Tarragona on vilkas satamakaupunki. Sinne siis. Montpellieristä pääsee suoralla junalla Camp de Tarragona -asemalle viiden kilomerin päähän keskustasta tai Barcelona Santsilla regional-junaan vaihtamalla keskustan vanhalle asemalle. Valitsin jälkimmäisen vaikka jouduinkin Sants -asemalle. Sehän on yksi maailman vastenmielisimmistä rautatieasemista: sekava, äänekäs, levoton. Siellä on hankala tietää minne pitäisi mennä ja sitten kun selvää minne pitäisi mennä, niin junat ovat myöhässä ja niitä joutuu karmean metelin ja kesäl...

Pärinä ja paha haju

Kuva
 Pärinä ja paha haju ovat italialaisten kaupunkien huonoimmat puolet. Pärinää tuottavat erityisesti skootterit ja moottoripyörät. Ne tuottavat myös pahaa hajua, mutta erityisen pahaa hajua tuottavat vanhat bussit, joista päästelevät mustaa savua kaupunkien kapeille kaduille. Tarkkailin liikennettä Milanossa, Barissa, Leccessä, Materassa, Tarantossa, Catanzarossa, Napolissa ja Genovassa. Tilanne on kaikkialla sama.  Pärinään ja hajuun olisi olemassa helppo ja muualla toimivaksi todettu ratkaisu: sähkömoottori. Helsingistä tiedämme sähköbussien toimivan riittävän hyvin monenlaisessa säässä, syöttöliikenteessä ja pidemmilläkin reiteillä. Sähköbussi on myös matkustajalle mukavampi, koska se tärisee vähemmän ja kulkee tasaisemmin vaihteiden vähäisyyden vuoksi. Win-win-win sanoisi konsultti!  Sähköisiä skoottereita ja moottoripyöriäkin on markkinoilla. Kaupunkiajoon ostetulla skootterilla ajattaneen päivittäin korkeitaan 50 kilometriä, joten akun ei tarvitse olla kovin suur...

Uskonto ja tekoäly

Kuva
 “Tekoäly kehitti uskonnon”, luki klikkiotsikossa. Oli kuulemma laitettu tekoälyagentit juttelemaan ja kas, agentit olivat kehittäneet uskonnon. En valitettavasti lukenut uutista tarkemmin, mutta aion silti kommentoida.  Mielestäni ajatuksessa, että suureen kielimalliin perustuvat tekoäly voisi keksiä tai kehittää uskonnon, on sekä jotain liikuttavan naiivia että jotain pelottavan perustavanlaatuista väärinymmärrystä.  Jotta tekoäly voisi kehittää uskonnon, olisi uskonnon oltava joukko tekstejä, joita eri tavoin yhdistelmällä voisi kehittää uuden. Sitähän kielimallit tekevät: yhdistelevät olemmassaolevia tekstejä (kuvia, ääniä). Jotta kielimalli voisi kehittää uskonnon, olisi uskonnoksi riitettävä syntaksi eikä semantiikalla olisi merkitystä. Aivan kuin raamatussa tai koraanissa olennaista olisi mitä niissä lukee. Näin ei ole. Uskonto ei ole joukko tekstejä vaan inhimillinen tapa olla maailmassa, käsitellä suhdetta toisiin ihmisiin, ja erityisesti käsitellä elämän...

Booking vs hotellit?

Kuva
  Ranskalaisissa pienissä hotelleissa, ei siis ketjuhotelleissa, näkyy tämmöisiä vetoomuksia Booking-palvelun ylivaltaa vastaan.   Olen vetoomuksen kanssa samaa mieltä. On parempi varata hotelli ilman välikäsiä, jotta raha päätyy hotellin kautta paikallisen talouden kiertoon. Hotellin näkökulmasta välikäsi on turha.  Entä asiakkaan näkökulma?  Asiakkaan kannalta suoraan vataamisessa vain yksi suuri ongelma: hotellien verkkosivut toimivat usein todella huonosti. Joko ne eivät toimi lainkaan tai niiden varauskalenteri ei toimi tai jos se toimiikin, niin luottokorttimaksusysteemi ei toimi. Varaaminen on siis huomattavasti hankalampaa kuin Bookingin kautta.  Voisin toki soittaa hotelliin. Puhelinnumero on yleensä melko helposti löydettävissä. Voisin lähettää sähköpostia ja odotella määräämättömän ajan vastausta.  Jos hotellit haluavat varauksia ja asiakkaita ilman välikäsiä, niiden pitäisi - siis ihan jokaisen - hommata systeemit, jotka ovat toimivuudeltaan läh...

Montpellier

Kuva
  Montpellier. Toistakymmentä vuotta sitten australialainen ystäväni Shane asui täällä ja kehui kaupunkia viehättäväksi. En koskaan saanut aikaiseksi vierailla Shanen luona. Nyt hän asuu toisella puolellla maapalloa. Minä viimein satuin matkoillani Montpelieriin. Wikipedian mukaan täällä on yksi Euroopan laajimmista kävelykeskustoista, Ranskan vanhin kasvitieteellinen puutarha vuodelta 1593, maailman vanhin yhtäjaksoisesti opettanut ja tutkinut lääketieteellinen tiedekunta, 70000 opiskelijaa ja 350000 asukasta. Lisäksi kaupunki on viime vuosina kasvanut ja vaurastunut nopeasti. Kävelylle varattu alue on suuri. Suuria torialueita, joilla ihmiset kävelevät ratikoiden soittaessa kellojaan. On Helsingistä katsoen ihme miten näin laaja alue voi kannattaa ilman autoja. Helsingissä yrittäjien mukaan ostoksia tekevät vain autoilijat, joille ei parkkihallikaan kelpaa. Täällä on kävelyalueella satoja ravintoloita, kahviloita, kauppoja ja gallerioita. Tyhjiä liiketiloja ei näy. Kauppa käy, ra...

Mitä Jeesus tekisi?

Kuva
  “Look, Jesus and McGeyver are having a walk”, huusivat lapset kun kävelin ystäväni Markku Vesikon kanssa Maputon slumissa. Katselin Marseille St-Charles -aseman terassilta kaupungin yli vastapäisellä mäellä kaupunkia vartiovaa Norte Dame du Mont -kirkkoa. Muutaman minuutin välein joku kävi pummaamassa rahaa. Oli nuori narkkarimies, laiha ja huonohampainen. Oli nainen lastenvaunuineen, joista en lasta havainnut. Vanhempi mies aamutärinöissään pyysi euroa. En ymmärtänyt tarkalleen mitä he sanoivat, vastasin kieltävästi niin kohteliaasti kuin ranskallani osasin. Viimein luokseni tulee iso keski-ikäinen mies, tukka enemmän sekaisin kuin minulla, yllään likainen sotilastakki, ja tietenkin hymyn paljastamat huonot hampaat. Sanoin hänellekin, että “no, pardon”, mihin hän totesi: “Oh, you do not speak French, you should say so and be polite”. Ällistyin. Miehen mentyä matkoihinsa ilman lanttiani mietin mitä Jeesus tekisi, miten kristillisen kasvatuksen saaneen ja ripille päässeen olisi su...

Hotellit vs AirBnB etc

Kuva
  Miten AirBnB etc muuttavat maailmaa? Tunnetusti AirBnB täyttää keskustojen talot turisteilla ja häätää paikalliset laidemmalle, jolloin keskustat muuttuvat instagrammattaviksi huvipuistoiksi, joissa turistillakaan ei ole kivaa vaikka postaavatkin samoista seinistä ja turistien naamoista kuvia netin täyteen. Tämä on luonnollista, koska asuntojen omistajat tienavat kuukauden vuokratulot viikossa. Pääomalle on kiva saada tuottoa enemmän kuin vähemmän. Asunnon omistajalle turistidisneylandisoituminen ei ole ainakaan lyhyellä aikavälillä haitallista. Pidempää harvempi ajatteleen. Monissa maissa poliitikot ovat kodeistaan ajettujen painostuksesta ryhtyneet rajoittamaan alustataloutta. AirBnB-asunnot on rekisteröitävä, jolloin niiden määrä on mahdollista rajoittaa. Italiassa jokaisella alustavuokrattavalla asunnolla on oma tunnisteensa, joka on kadulla ja asunnon ovessa nähtävänä. Tämä kaikki on tuttua. On kuitenkin toinenkin kehityskulku, joka on valitettava: kelvolliset huokeat hotell...

Marseille ei ole ennallaan

Kuva
Marseille on minulle tuttu vuoden 2015 kesämatkalta. Silloin viivyimme täällä muutaman yön. Oli kesä, kuuma ja kaupunki vaikutti levottomalta, jopa hieman vaaralliselta . Muistan miten istuimme paikallisten baarissa vanhan sataman vieressä ja ihmettelimme seksikauppojen määrää sekä avointa seksi- ja huumekauppaa. Tunnelma oli sellainen kuin kirjallisuudessa tavataan sen kertoa satamakaupungeissa olevan.  En muista tarkalleen missä asuimme, hieman keskustan ulkopuolella isossa rakennuksessa. Matkasimme jollakin liikennevälineellä, jossa muistan visusti pitäneeni tavaroistani huolta ja käsin kiinni. Junassa juttelin Cannesissa asuvan ranskalaisen kanssa. Hän varoitti minua painokkasti satamakaupungin vaaroista. On kuulemma paljon työttömiä, on huumeita ja niihin rahaa taskuvarkauksin hankkivia narkkareita. Tavarat ja erityisesti lompakot lähtevät herkästi omille teilleen. Ja mitä vielä! Tämä kaupunkihan on rauhallinen kuin mikä. Kävin katsomassa millainen elämä vallitsee 2015 vuoden ...

Unité d’habitation

Kuva
  Matkustin tällä kertaa Marseilleen vain ja ainoastaan päästäkseni vierailemaan Le Corburierin vallankumouksellisessa Unité d’habitation -rakennuksessa. Se on vuosina 1946-1952 rakennettu utopistinen, modernistisen arkkitehtuurin merkkiteos, ja betonibrutalismin innoittaja. Rakennuksessa on asuntojen lisäksi kaupat, koulu, hotelli, ravintola, kahvila, talvipuutarha. Tarkoitus oli, että rakennuksessa olisi kaikki asumiseen ja elämiseen tarvittava. Unité d’habitation -rakennuksia on maailmassa neljä, joista Berliinissä Olympiastadionin viereen rakennetussa olen aiemmin vieraillut. Siellä rakennus oli vaikuttava. Se seisoo kirjaimellisesti omilla betonisilla jaloillaan, jokaisella asukkaalla on kaksikerroksinen asunto värikkäine parvekkeineen. Berliinin rakennukseen ei päässyt kunnolla sisään tutustumaan eikä siinä ole alkuperäisen loistokkuutta. Alkuperäinen Unité d’habitation osoittautui sekä hienommaksi että rujommaksi kuin kuvittelin. Ulkoa rakennus on todellakin paljasta betonia...

Kuinka säästä rahaa syömisestä matkoilla?

Kuva
  Luin naparetkitarinoita ja tajusin mikä on vaikuttavin keino käyttää vähemmän rahaa ruokaan matkalla: syöminen varastoon jo kotimaassa. Kun syö kotimaassa varastoon, voi matkalla syödä vähemmän. Moni meistä on huomaamattaan syönyt varastoon kotimaassa. Käytännössä tämä tarkoittaa yhden aterian jättämistä väliin jos ei joka päivä, niin useina päivinä. Olen tehnyt näin usealla matkallani. Keino on hyvä ja konsti pätevä, mutta siinä on yksi vaara ja yksi vaaranpaikka. Vaara on riita ja remellys, jos mukana on matkatoveri. Pieni nälkä saattaa aiheuttaa ison riidan. Vaaranpaikka on menetetyt yöunet. Itse pystyn nukahtamaan ja nukkumaan pikkuisen nälän kiusaamanakin, mutta tunnen ihmisiä, joille kylläisyys on unen välttämätön ehto. (Kuvassa päivän lounas/illallinen, jonka söin kello 17 jälkeen: couscous legumes, 9€.)

Matkavinkkejä interrailille

Kuva
  Matkavinkkejä Vaatteista ja niiden pesemisestä: Alusvaatteiden ja kesällä T-paitojen peseminen käsin iltaisin hotellissa (tai muussa majoituksessa) säästää aikaa ja vaivaa verrattuna itsepalvelupesulan etsimiseen ja siellä odottamiseen. Kesällä kaikki vaatteet kuivuvat yön yli, talvella kahden. Vaatteiden kuivumista voi nopeuttaa käärimällä ne pyyhkeeseen ja puristelemalla kääröä.  Edellisestä johtuen talvella on tarpeen pitää mukana useampia alusvaatteita kuin kesällä.  Paitoja ei tarvitse pestä talvella yhtä usein kuin kesällä.  Merinovillaiset paidat kaipaavat pesua harvemmin kuin puuvillaiset, mutta kuivuvat hitaasti. Housujen peseminen käsin on työlästä ja hankalaa hotellissa. Siksi mukana on oltava kahdet housut, jotta voi pestä toiset pesulassa.  5-10 metriä ohutta vahvaan narua/lankaa on hyvä varuiksi, jos pyykkien kuivattamiseen ei ole henkareita. Itsepalvelupesulan jäljiltä pyykit ovat kosteita. Jos lavuaarissa ei ole tulpaa, bideealtaassa ...