Erään talon tarina - yhteisöelämää -Punk-näyttely Hakasalmenhuvilassa

Keväällä 1990 Satumaa-yhteisömme vuokrasopimus Topeliuksenkadun asuntoon päättyi. Asunnon omistava lääkäripariskunta oli palaamassa työkomennukselta Afrikasta. Yhteisöelämä oli sujunut mukavasti ja osa porukasta halusi jatkaa. Etsimme uutta asuntoa, talous ei ollut vielä romahtanut eikä vapaita, kohtuuhintaisia ja suuria asuntoja ollut paljon.

Saimme tietää, että Mesta Oy oli ostanut kaksi rakennusta Lauttasaaresta, Lahnalahdentieltä. Toinen oli puinen huvila, toinen kivinen kuutiomainen funkkistalo. Saimme alustavan lupauksen vuokrasopimuksesta, mutta sitten yhtäkkiä Mesta Oy peruikin lupauksensa. Heidän piti aloittaa rakennusten purkaminen ja uusien rakentaminen tontille. Voittoa oli tiedossa heille! 

Meille taas tästä syntyi pulma. Missä asua? Onneksi kaikki meistä löysivät kesäksi asumuksen ystävien luota (minä ja PG Pasilasta yhteisöstä, jossa kolmiossa lopulta asui 6 hippiä, oli kunnollista meininkiä), muut ties mistä.

Mesta Oy antoi meille tavaroittemme säilytyspaikaksi autotallin Matinkylästä. Onneksi, koska hippien lisäksi ne eivät olisi ystävien asuntoihin sopineet. 

Vaan miten kävi Lahnlahdentien taloille? Niitä ei purettu, lama tuli ja talot jäivät tyhjilleen. Tänään (kerrassaan mainiossa) punk-näyttelyssä opin, että taloihin oli muuttanut kaikessa hiljaisuudessa punkkareita (ilman lupaa, valtaamalla) keväällä 2002. He asuivat taloissa vuoteen 2008 asti, jolloin talot viimein purettiin. Punk-näyttelyssä on kuvia taloista ja jopa rekontruoitu punkkarin huone!

Me hipit muutimme Eerikinkatu 9 Etelä-yhteisöön elokuussa 1991. Eerikinkatu oli kyllä parempi paikka kuin Lahnalahdentie, lähempänä yliopistoa, ylioppilastaloja ja baareja.