Helmikuun alku: 25 vuotta, mielenosoituksia ja Hytti nro 6
Maanantai 31.1.2022
Tuli kuluneeksi 25 vuotta bileistä, joista yhteinen elämämme alkoi. On aika kulunut ihanasti ja aivan liian nopeasti. Kävimme pitkällä lounaalla Alexanderplatz-bistrossa. Aivan erinomaista safkaa, samppanjaa, chablista ja grappaa ja ties mitä. Ihanaa oli. Meni kiinni jo 18, siis kotiin ja sitten vain oleilua.
Torstai 3.2.2022
Kävin puoleltapäivin osallistumassa kulttuuriväen #nytriittää-mielenosoitukseen. Tapasin siellä tuttuja, myös Juha Jokelan.
Kävelin kotiin, lounas Hämeentiellä sushibuffassa. Koko päivän kävelyt 23 500 askelta. Illalla haimme porukalla fillarinromuja Dynamolle ja korjailimme niitä. Kiva päivä.
Perjantai 4.2.2022
Espresso Edgessä, netti hidas, joudun kirjoittamaan Notesilla. Ei se kait haittaa.
Ajelin ratikalla, seurailin netistä Convoy Finland -sekoilua. Nyt on jokin määrä autoja lähtenyt kohti Helsinkiä. Poliisi puhalluttaa kuskeja koko ajan, mutta muutenkin autot rikki ja porukat eksyksissä. Sääliksi käy. Toivottavasti tämä liiallinenkin ilkamointi ei aiheuta epätoivoista väkivaltaa myöhemmin.
Kello 15. Convoy tulee kuulemma klo 18, joten odottelen täällä ja toisaalla kahvilassa siihen asti. Sitten kävelen himaan. Illalla katselin siis mellakointia Manskulla.
Lauantai 5.2. ja sunnuntai 6.2.2022
Lauantaina kahvit S:n kanssa Riossa, laskiaispullat ja runebergintortut, S kotiin, minä lähdin katsomaan miekkaria, joka meni mellakaksi, ja sitten kotiin joskus 21 aikoihin.
Sunnuntaina S meni siskojensa kanssa näyttelyihin, minä olin menossa Rioon, mutta se oli täynnä. Menin sen sijaan Ekbergille ja päivälipulla kävin ratikalla ties missä ja sitten vielä Suomenlinnassa lautalla. Pitkästä aikaa tämmöisiä seikkailuita voin harrastaa.
Maanantai 7.2. ja tiistai 8.2.2022
Maanantaina joukkoliikenneseikkailin ensin Otaniemeen, sitten 52-bussilla Kuninkaantammeen, josta 560 vei minut Vuosaareen. Lounas Hämeentien sushipaikassa, sitten katsomaan josko convoy-sakki saa aikaan mellakan Sompasaunalla, ei saanut. Ilta kotona, S:n kanssa kävelyä.
Tiistaina katselin Areenasta Linna-sarjaa, joka seurasi muutaman naisvangin elämää uudessa naisvankilassa. Surullisia ihmiskohtaloita, viisaita ajatuksia, humaania vankeinhoitoa. Katselin myös Berliini 1989 -sarjan jakson, joka toi taas kerran mieleeni nuoruuden, joka on ohi ja kaihoutta aiheuttaa.
Keskiviikko 9.2.2022
Istun Oodin aulassa, kello on 14.35. Kävin aiemmin katsomassa Hytti nro 6:n Tennispalatsissa. Se oli erittäin hyvä elokuva, todella intensiivinen, kaunis kertomus matkasta ja ihmisyydestä ja vähän rakkaudestakin. Plus Venäjästä. Ystävyydestä. Kaunista näyttelijätyötä, hyvin kuvattu. Katsomassa kanssani max 10 ihmistä, heistä osalla maskit, mitä pidän hassuna.
Tuossa vieressäni Kansalaistorilla on yhä menossa Convoy Finland -mielenosoitus. Siellä oli 6 ihmistä äsken. Viime viikonloppuna siellä oli välillä satakin ihmistä, silloin kun menossa oli pe- ja la-iltoina isompi miekkari eduskunnan edessä. Olin seuraamassa molempina päivinä, kummallista humalaisten hulinointia ja poliisin uhmaamista ja sekoilua. Aivan liikaa aikaa käytin miekkarin seuraamiseen ja sen kommentointiin netissä. Nyt en enää muista mitään. Some ja netti yleensäkin tuntuvat tuhoavan muistini kokonaan. Nyt taas taidan pitää pienen paussin eli tauon.
Päiväkirjastani vuodelta 2022.
Kommentit