Kesäkuun alku: metro ohittaa aseman, vaalit, Helsinki-päivä ja Tampere

-

Maanantai 27.5.2024

Aamulla fillaroin uudella ihanalla, 21 km/h keskarilla rennosti. Lomasuunnitelmat selvenivät. Pyöräily on alkanut innostaa, joskin vain kaupungissa.

Menimme syömään Luovuus kukkii kaaoksesta -raflaan. Se on nastaa, vaikka kallista onkin. Hyvää safkaa oli.

Viikko 22

Viime viikolla pyöräilin 320 km, joista suurimman osan ma–pe, la vain 50 km ja su 30 km. Oli kuumaa, ihan koko viikon 25–30 astetta, liikaa Suomeen ja Helsinkiin.

Lauantaina olivat ystäviemme tyttöjen yo-juhlat, ensin Vuosaaressa ja sitten Marjaniemen siirtolapuutarhassa. Ystäviä, aurinkoa, kaikkea, iloisia nuoria, paksuja keski-ikäisiä. Sunnuntaina kävimme aamusta heti Heposaaressa nauttimassa kesästä, fillarilla, ja lounaalla Hansinissa.

Maanantai 3.6.2024

Kävin töissä metrolla. Oli ensimmäinen päivä, kun metro ei kulkenut Rautatieaseman läpi, jäin siis Yliopiston asemalla. Oli ruuhkaa.

Ilta meni seikkaillessa. Ensin kävelin Havis Amandan luo, ratikalla 3 päättärille ja pois Karhupuistossa, istuin 2,5 tuntia lukemassa Sivukirjastossa.

Tiistai 4.6.2024

Heräsin aikaisin, kävin äänestämässä ennakkoon ja sitten töihin. Iltapäivällä lenkille ja salille ja sitten pesismatsiin.

Lauantai 8.6.2024

Lähdin tsufelle ja seikkailin Hakaniemessä, luin Rytmissä ja sitten haimme vaalimateriaalit. Sade loppui, poljimme yhdessä Martinlaaksoon ystäviemme juhliin. Kotiin 21 jälkeen, koska aamulla piti nousta aikaisin.

Sunnuntai 9.6.2024

Eurovaalit. Vaalihommat menivät hyvin. Aamupäivällä satoi ja siksi oli hiljaista, vain noin 150 äänestäjää ennen klo 14, oli kyllä jo vähän tylsää, luin kirjaa. Tauolla S:n kanssa thai-safkaa. Maken synttärit, soitin hänelle vaalien tauolla.

Keskiviikko 12.6.2024

Töihin aikaisin, oli vähän sateen tuntua. Päivällä S tuli Kampin huippuun syömään kanssani haukiwallenbergejä, oli nastaa. Ja hyvää safkaa. Illalla sitten Kaivarin ympäri, Helsinki-päivä, paljon ihmisiä liikkeellä. Hain S:n irtohihat Soitinfirmasta. Ja illalla pesismatsi, jännä, Roihu voitti Tahkon ja sain 2 pistettä. Oli hyvää peliä, ei kovin pahoja mokia kummallakaan.

Torstai 13.6.2024

Ajoin 38 km tänään. Viikko lomaan!

Lauantai 15.6.2024

Fiksasin S:n fillaria, ja sitten se vietiinkin huoltoon. Kävin ajelemassa ympäriinsä, Arabianaukion puukioskissa söin vohvelin, ja illalla Hulda Huima Riossa.

Sunnuntai 16.6.2024

Kävin Tampereella tapaamassa Makea. On ihan ennallaan, vähän vanhemman näköinen kuten me kaikki, ihme vanha Golf-romu autonaan. Söimme Pikku Pandassa, katselimme uusia alueita Näsijärvellä ja Lielahdessa, kartanossa kahvit.

Keskiviikko 19.6.2024

Söin aamiaista parvekkeella (S oli hakenut patonkia ja kahvia). Metrolla tulin saksankielistä kirjaa lukien Yliopistolle, siitä sitten ratikoilla 5 ja 9 töihin. On rauhallinen olo. Huomenna alkaa loma.

Ilta meni leffassa. Sitä ennen ostin pitkähihaisen vihreän ulkoilupaidan Scandinavianista. Oli vain 50 €. Leffa Kesä ilman kevättä oli erinomainen, Turkin kurdialueen ihmisistä ja talvesta kertova.

Päiväkirjastani vuodelta 2024.

Kommentit

Lähetä kommentti

Kuukauden suosituimmat

Hyvästi Facebook!

-
Kuva
  Mikä idea on postata keskusteluihin AI:n ajatelmia sanasta sanaan? Mitä se edistää? Tuleeko copy-pastesta parempi mieli kuin ajattelemisesta ihan itse? Onko omaperäisyys kokonaan menneen maailman arvo? Taitaa olla tämän Facebookin paras käyttöpäivä jo auttamattomasti ohi. Vähän tai oikeastaan aika paljon tulee surullinen oli kaiken paskoontumisesta. Vielä enemmän surulliseksi tekee ihmisten eristäytyminen himoihinsa AI:n kanssa keskustelemaan. No, onneksi on Roihuvuori, ystävät, kahvilat, baarit, kirjat (jonkun ihan itse kirjoittamat, ei AI:n käskystä tai käskyttä pusaamat). Vielä voi tavata ihmisiä kasvokkain, nauttia ihmisyyden parhaista puolista eli leikeistä, naurusta, ilosta. Ihmisyys on tärkeämpää kuin AI:n luoma (näennnäinen tai todellinen) tehokkuus. Näillä puhein lopetan tänne kirjoittamisen muutoin kuin Instan kautta kirja-arvoiden ja muiden sellaista myötä. Niihin ei ikinä kukaan mitään kommentoi, joten ei tartte kommenttienkaan vuoksi täällä käydä. Hyvää jatkoa kaikil...
Read more »

Päivien lumo / Karin Pennanen

-
Kuva
Karin Pennasen setä, Markku Pennanen, asui samassa isänsä rakentamassa talossa Helsingissä kuin Karinin vanhemmat kunnes muutti Riihimäelle 39-vuotiaana. Markku oli erikoinen luonne: hyvä lasten kanssa, lahjakas taiteilija, lukio & Sibelius-akatemian ja taideaketemian keskenjättänyt.  Markku oli etäinen, ei tullut sukujuhliin silloinkaan harvoin, kun hänet kutsuttiin. Piti harvakseltaan yhteyttä. Ja sitten hän kuoli tapaturmaisesti.  Kukaan ei ollut käynyt Makun talossa. Kun Karin meni sinne, talo oli yllättäen täynnä Markun tekemää taidetta, kaseteille äänittämiä päväkirjoja, puhelinkeskusteluita, elokuvia, ties mitä. Karin alkoi selvittää loputonta jäämistöä ja samalla tehdä dokumenttielokuvaa, ohjaaja kun on. Markun elämästä neljän vuoden työllä tiivistynyt dokumentti on huikea ja haikea. Markku oli elänyt yksin täyden elämän, tutkinut, piirtänyt, maalannut, ja elättänyt itsensä sanomalehtiä jakamalla öisin. Hänellä ei ollut perhettä, ei puolisoa, mutta hänellä oli vuos...
Read more »

Rokotuksista

-
Kuva
 Olen tavannut ottaa kaikki suositellut rokotukset. Olen myös ottanut rokotukset, joita ei välttämättä suositella otettavaksi, siis silleen että ilmankin pärjää vaikka voi sitten tulla sairaaksi.  koronarokote Eilen otin sitten taas rokotuksen, koska vuosittainen influenssarokotus on saapunut ja työnantajani sellaisen minulle ystävällisesti (ja haluten minun pysyvän tuotannossa!) tarjoaa. Työterveytemme on Mehiläisessä, joka on ostanut Femeda-lääkäriaseman Kalevankadulla. Sinne siis, joskin ensin meni Forumiin, jossa ihmettelin ettei toiseen kerrokseen päässyt ja sinne oli minut kutsuttu. Rokotus onnistu kuten aina ennekin. En tuntenut kipua eikä rokotuksen jälkeen vartin aikana alkanut olo huonontua. Olin tyytyväinen, mutta sitten seuraavana yönä heräsin kuvotukseen, päänsärkyyn ja yleiseen sairaudentunteeseen. Rokotus selvästi toimii!  Pahimmat sivuoireet olen saanut vyöruusurokotteesta. Se vei minut sohvanpohjalle flunssaisen oloisena kokonaiseksi vuorokaudeksi. Kuumek...
Read more »

Everestin tiikeri / Tenzing & Ullman

-
Kuva
Tenzing ja Hillary valloittivat Everestin vuonna 1953. Saavutus oli suuri ja siitä seurannut julkaisuus ja mylläkkä sekoittivat hyvin vaatimattoman Tenzingin elämän. Hän sai palkintoja, mainetta, kunniaa ja mammonaa. Jotain julkisuudesta kertoo, että Tenzingin elämäkerta julkaistiin suomeksi jo vuonna 1955.  Kirja kertoo sankariksi päätyneen miehen elämän. Ennen kuuluisaa vuorenvalloitusta hän (ja myös Hillary) olivat valloittaneet lukuisia vuoria. Englantilaisen retkikunnan mukana he päätyivät korkealle vuoren rinteelle ja sitten toisen parin epäonnistuttua huiputuksessaan saivat mahdollisuutensa. Tästä kaikesta Tenzing kertoo kirjassaan.  Kiinnostavin osuus on tietenkin huipun saavuttaminen. Siitä Tenzing kertoo melkeinpä lakonisesti: oli kaunis sää, Hillary ja hän saapuivat huipulle samasta köydestä kiinnipitäen, Hillary hieman aiemmin, siis pari metriä. Tätä T ei pidä merkittävänä, kuten hän ei pidä omaa kansalaisuuttaan. Huipulla ei uskonnollisten fanaatikkojen harmiksi o...
Read more »

Maailman kauhea vihreys / Benjamin Labatut

-
Kuva
Tiede on kiehtovaa. Tieteilijöiden elämä historian pyörteissä, maanisen luovuuden keskellä, yhteiskunnan muutosten kourissa vasta kiehtovaa onkin. Siksi tieteilijöistä on tapana kirjoittaa teoksia, jotka kertovat miten heidän elämänsä ihmisinä on osa laajempaa yhteiskunnallista kehitystä ja miten poikkeuksellinen lahjakkuus jollain tai joillakin tieteen aloilla ei tee ihmisestä hyvää, jaloa tai edes kovin miellyttävää.  Tällaisia kirjoja, populaaria tiedettä, on kirjoitettu enemmän kuin kukaan ehtii lukea. Silti niitä on kiva lukea sekä viihteenä että oppiakseen. Labatutin kirja on hyvin kirjoitettu, sujuvaa viihdetttä, mutta myös aiheensa perinpohjaisesti käsittelevä. Kirja alkaa ensimmäisen maailman sodan juoksuhaudoista, joissa taistelukaasut tappavat, vammauttavat ja jossa tykistötulen keskellä eräs fyysikko ratkaisee Einsteinin yhtälöt kuukaudessa niiden julkistamisen jälkeen. Samaan aikaan kemisti Haber juonii uusia kaasuja, joista jalostuu myöhemmin hänen sukulaisiaan leirei...
Read more »