Junalla Berliiniin joulun jälkeen

-

Maanantai 23.12.2024

Kampin huippu on kiinni, kävin kyllä jo Kahvisiskoilla riisipuuroa syömässä ja hyvää joulua toivottamassa. Oli paljon ihmisiä. Parturi oli nopea, on nyt nalle siisti. Kävin ostoksilla Maxin kalakaupassa Espoonlahdessa, ostin ison 50 euron nieriän ja siian. Ja sitten kotiin 510-bussilla, illalla vielä kävin ostamassa kirjan S:lle ja sitten oluella Rytmissä.

Eilen joulusiivosimme ja koristelimme huonekuusen.

Jouluaatto 24.12.2024

Viime vuonna olin koronassa Palermossa. Kivempaa kyllä terveenä himassa. Paljon kivempaa. Jo seitsemän jälkeen joululauluja telkkarista.

Joulupäivä 25.12.2024

Illalla kävimme ystävien luona, oli kivaa, hyvää safkaa ja mukavia juttuja ja vähän liikaa viiniä. Ratikalla kuljimme.

Tapaninpäivä 26.12.2024

Matkalle Saksaan illalla, sitä ennen ulkoilua ja muuta sellaista. Matka Turkuun meni mukavasti, terminaalissa paljon ihmisiä. Söimme kotona lounasta myöhään (S:n tekemää pastaa) ja junassa sämpylät. Silleen ei tarvinnut syödä laivalla, mikä olisi ollutkin hankalaa, koska se oli aivan täynnä. Menimme melkein heti nukkumaan, ihan vähän kävimme kävelyllä laivalla.

Perjantai 27.12.2024, Tukholma–Hampuri

Heräsimme aikaisin, mutta emme päässeet laivalta ajoissa, joten otimme varmuuden vuoksi taksin. Se oli kallis, mutta sitten saimme aikaa syödä aamiaista Vetekattenissa, mikä on aina kivaa. Paljon puluja terminaalissa. Junamatka mukavasti, ei ruuhkaa, vaihto Lundissa paikallisjunaan. Köpiksessä salaattia ja sämpylöitä, junamatka Hampuriin oli mukava pimeässä, S nukkui.

Hampurissa samanlainen meininki kuin ennenkin, hurjan paljon ihmisiä ja sekoilua. Onneksi CAB20:ssa oli rauhallista. Lepoa hetki ja sitten Nageliin, siellä isossa pöydässä söimme (minä kapteeninpannun, S kalakeiton), oli kivaa.

Lauantai 28.12.2024, Hampuri–Berliini

Aamiainen Uhrlaubissa, siellä oli hyvää ja runsasta, mutta myös hiiri. Kylmä oli sisällä. Juna Berliiniin aivan täysi, seisoskelimme ravintolavaunussa. Perillä suoraan hotelliin. Lähdin käymään Samariterstraßella, tuttuja mestoja. Illalla kävimme syömässä Jäger & Lustigissa, se oli tosi kivaa, minä sain ankkaa, S kaalia. Kirjoja ostimme Shakespeare & Sonsista.

Sunnuntai 29.12.2024, Berliini

Aamiaisen söimme hotellin aulassa, siellä oli aamiaista koko päivän. Kävin Neue Nationalgaleriessa Nan Goldinin näyttelyssä, hieno mesta, liikaa ihmisiä. Illalla kävin leffassa ACUD-teatterissa, Architecton, ja oluella.

Maanantai 30.12.2024, Berliini

Flunssa iski, joten en käynyt missään ulkona, lueskelin vain.

Uudenvuodenaatto 31.12.2024, Berliini

Illalla paukutus oli kamala, ei uskaltanut ulos lainkaan, siis vain vähän. Urkukonsertti jäi väliin. Kävimme vege-thaimestassa ja Krüger Eck -kneipessä. Kiva vanha paikka, oli nastaa, ja olut maistui, minkä nuhalta pystyi. Illalla siis pysyimme mestoilla ja näimme raketit hotellimme parvekkeelta. Ihmisiä katoilla ja portailla, kamala paukutus, ja lehdistä luimme, että viisi kuoli, ei tosin Berliinissä.

Päiväkirjastani vuodelta 2024.

Kommentit

Lähetä kommentti

Kuukauden suosituimmat

Hyvästi Facebook!

-
Kuva
  Mikä idea on postata keskusteluihin AI:n ajatelmia sanasta sanaan? Mitä se edistää? Tuleeko copy-pastesta parempi mieli kuin ajattelemisesta ihan itse? Onko omaperäisyys kokonaan menneen maailman arvo? Taitaa olla tämän Facebookin paras käyttöpäivä jo auttamattomasti ohi. Vähän tai oikeastaan aika paljon tulee surullinen oli kaiken paskoontumisesta. Vielä enemmän surulliseksi tekee ihmisten eristäytyminen himoihinsa AI:n kanssa keskustelemaan. No, onneksi on Roihuvuori, ystävät, kahvilat, baarit, kirjat (jonkun ihan itse kirjoittamat, ei AI:n käskystä tai käskyttä pusaamat). Vielä voi tavata ihmisiä kasvokkain, nauttia ihmisyyden parhaista puolista eli leikeistä, naurusta, ilosta. Ihmisyys on tärkeämpää kuin AI:n luoma (näennnäinen tai todellinen) tehokkuus. Näillä puhein lopetan tänne kirjoittamisen muutoin kuin Instan kautta kirja-arvoiden ja muiden sellaista myötä. Niihin ei ikinä kukaan mitään kommentoi, joten ei tartte kommenttienkaan vuoksi täällä käydä. Hyvää jatkoa kaikil...
Read more »

Päivien lumo / Karin Pennanen

-
Kuva
Karin Pennasen setä, Markku Pennanen, asui samassa isänsä rakentamassa talossa Helsingissä kuin Karinin vanhemmat kunnes muutti Riihimäelle 39-vuotiaana. Markku oli erikoinen luonne: hyvä lasten kanssa, lahjakas taiteilija, lukio & Sibelius-akatemian ja taideaketemian keskenjättänyt.  Markku oli etäinen, ei tullut sukujuhliin silloinkaan harvoin, kun hänet kutsuttiin. Piti harvakseltaan yhteyttä. Ja sitten hän kuoli tapaturmaisesti.  Kukaan ei ollut käynyt Makun talossa. Kun Karin meni sinne, talo oli yllättäen täynnä Markun tekemää taidetta, kaseteille äänittämiä päväkirjoja, puhelinkeskusteluita, elokuvia, ties mitä. Karin alkoi selvittää loputonta jäämistöä ja samalla tehdä dokumenttielokuvaa, ohjaaja kun on. Markun elämästä neljän vuoden työllä tiivistynyt dokumentti on huikea ja haikea. Markku oli elänyt yksin täyden elämän, tutkinut, piirtänyt, maalannut, ja elättänyt itsensä sanomalehtiä jakamalla öisin. Hänellä ei ollut perhettä, ei puolisoa, mutta hänellä oli vuos...
Read more »

Rokotuksista

-
Kuva
 Olen tavannut ottaa kaikki suositellut rokotukset. Olen myös ottanut rokotukset, joita ei välttämättä suositella otettavaksi, siis silleen että ilmankin pärjää vaikka voi sitten tulla sairaaksi.  koronarokote Eilen otin sitten taas rokotuksen, koska vuosittainen influenssarokotus on saapunut ja työnantajani sellaisen minulle ystävällisesti (ja haluten minun pysyvän tuotannossa!) tarjoaa. Työterveytemme on Mehiläisessä, joka on ostanut Femeda-lääkäriaseman Kalevankadulla. Sinne siis, joskin ensin meni Forumiin, jossa ihmettelin ettei toiseen kerrokseen päässyt ja sinne oli minut kutsuttu. Rokotus onnistu kuten aina ennekin. En tuntenut kipua eikä rokotuksen jälkeen vartin aikana alkanut olo huonontua. Olin tyytyväinen, mutta sitten seuraavana yönä heräsin kuvotukseen, päänsärkyyn ja yleiseen sairaudentunteeseen. Rokotus selvästi toimii!  Pahimmat sivuoireet olen saanut vyöruusurokotteesta. Se vei minut sohvanpohjalle flunssaisen oloisena kokonaiseksi vuorokaudeksi. Kuumek...
Read more »

Everestin tiikeri / Tenzing & Ullman

-
Kuva
Tenzing ja Hillary valloittivat Everestin vuonna 1953. Saavutus oli suuri ja siitä seurannut julkaisuus ja mylläkkä sekoittivat hyvin vaatimattoman Tenzingin elämän. Hän sai palkintoja, mainetta, kunniaa ja mammonaa. Jotain julkisuudesta kertoo, että Tenzingin elämäkerta julkaistiin suomeksi jo vuonna 1955.  Kirja kertoo sankariksi päätyneen miehen elämän. Ennen kuuluisaa vuorenvalloitusta hän (ja myös Hillary) olivat valloittaneet lukuisia vuoria. Englantilaisen retkikunnan mukana he päätyivät korkealle vuoren rinteelle ja sitten toisen parin epäonnistuttua huiputuksessaan saivat mahdollisuutensa. Tästä kaikesta Tenzing kertoo kirjassaan.  Kiinnostavin osuus on tietenkin huipun saavuttaminen. Siitä Tenzing kertoo melkeinpä lakonisesti: oli kaunis sää, Hillary ja hän saapuivat huipulle samasta köydestä kiinnipitäen, Hillary hieman aiemmin, siis pari metriä. Tätä T ei pidä merkittävänä, kuten hän ei pidä omaa kansalaisuuttaan. Huipulla ei uskonnollisten fanaatikkojen harmiksi o...
Read more »

Maailman kauhea vihreys / Benjamin Labatut

-
Kuva
Tiede on kiehtovaa. Tieteilijöiden elämä historian pyörteissä, maanisen luovuuden keskellä, yhteiskunnan muutosten kourissa vasta kiehtovaa onkin. Siksi tieteilijöistä on tapana kirjoittaa teoksia, jotka kertovat miten heidän elämänsä ihmisinä on osa laajempaa yhteiskunnallista kehitystä ja miten poikkeuksellinen lahjakkuus jollain tai joillakin tieteen aloilla ei tee ihmisestä hyvää, jaloa tai edes kovin miellyttävää.  Tällaisia kirjoja, populaaria tiedettä, on kirjoitettu enemmän kuin kukaan ehtii lukea. Silti niitä on kiva lukea sekä viihteenä että oppiakseen. Labatutin kirja on hyvin kirjoitettu, sujuvaa viihdetttä, mutta myös aiheensa perinpohjaisesti käsittelevä. Kirja alkaa ensimmäisen maailman sodan juoksuhaudoista, joissa taistelukaasut tappavat, vammauttavat ja jossa tykistötulen keskellä eräs fyysikko ratkaisee Einsteinin yhtälöt kuukaudessa niiden julkistamisen jälkeen. Samaan aikaan kemisti Haber juonii uusia kaasuja, joista jalostuu myöhemmin hänen sukulaisiaan leirei...
Read more »