Pyörällä Travemündestä Hamelniin

Maanantai 1.9.2025

Laivalla matkalla Travemündeen. Yö meni oikein hyvin. Ensin nukuin lepotuoliosastossa, sitten siirryin kahvilan sohvalle, koska saksalaisten ja minun jalkani osuivat toisiinsa. Makuupussi oli turha: vilttejä on kymmeniä, ja istumaosastossa minun lisäkseni vain viisi muuta.

Kävelin 3 000 askelta täyteen helikopterikannella. Ihanan lämmin ulkona sisätilaan verrattuna. Aurinko paistaa. On aika iloinen ja toiveikas fiilis. Laivalla juttelin tuttavien kanssa, jotka ovat matkalla Istanbuliin ja sieltä Aasiaan. Kademieli nousi. Ehkäpä minäkin vielä joskus pitkän matkan, edes Turkkiin.

Etuvalo ei toimi. Harmittaa. Onneksi on nimiledi sen lisäksi.

Illalla Grüne Jäger -hotellissa. Laivalta pääsi tänne nopeasti, kahdeksan minuuttia, aika pelottavaa taas autojen seassa pimeällä. Vein fillarin talliin, siellä oli muitakin, ja ostin oluen, viisi euroa käteisellä. Ihanaa päästä suihkuun.

Tiistai 2.9.2025

Junassa Hampuriin. Ehdin hyvin, ja mahduin hyvin, neljä muuta pyörämatkailijaa. Jännitys hieman helpottaa, kyllä tämä vielä riemuksi muuttuu. Hampurista lähden saman tien matkaan, en jää asemalle oleilemaan.

Illalla Hassbergissä. Tulipas ahnehdittua! Sadan kilometrin kohdalla olisi ollut kiva kaupunki, Verden (Aller), mutta jostain syystä olin varannut hotellin pikkuisesta kylästä 125 km Hampurista. Täällä sitä ollaan halvassa hotellissa: ei omaa kylpyhuonetta (joskaan ei muita asukkaita), ja aamiaista saa seuraavan kylän leipomosta 3,6 km:n päästä.

Oli aika raskasta ensin henkisesti ja sitten lopussa 25 km vastatuulessa fyysisesti. Hyvin silti pärjäsin maanteiden varsien kapeilla pyöräteillä. Ei alkanut ahdistaa eikä tehnyt mieli kääntyä takaisin kotiin. Ja täällä pikkukylässä on ihan kivaa: majapaikkani alakerrassa on italialainen ravintola. Tilasin salaattia ja pastaa.

Pyöräily oli kivaa, välillä kulki mukavasti, oli vaivatonta vauhdin tuntua.

Keskiviikko 3.9.2025

Kummallinen päivä. Koska majapaikastani puuttui asukkaiden lisäksi aamiainen, pyöräilin aamiaiselle seuraavaan kylään. Aamiaisruuat ja suklaa ja sokerijuomat riittivät koko matkan Hamelniin asti. Lähdin ajamaan ennen kahdeksaa, olin perillä ennen kahta. Matkalla tuuli puhalsi vastaan 8–15 m/s. Alamäkeenkin tarvitsi toisinaan polkea, vapaalla ei juuri päässyt nautiskelemaan vauhdista. Olin hyvin väsynyt päästyäni perille ja painuin suoraan kauppakadun hienoimpaan oluttupaan syömään ja juomaan.

Matkalla näin maaseutua. Ja haistoin pelloille levitetyn sikojen lietelannan. Sikaloita oli huomattavasti enemmän kuin kahviloita ja ravintoloita. Varmaankin reittini oli hieman huono, välttelin kaupunkeja tyhmyyttäni.

Kaupunkina Hameln on kiehtova. Uusia ja vanhoja ristikkotaloja on loputtomiin, ja keskustassa on iso kävelyalue, jonne ei ole edes fillarilla asiaa! Ja siellä kauppa käy, terassit olivat lounasaikaan täynnä, illallakin osin. Oma hotellinikin on historiallinen ristikkotalo, sisältä täysin uusittu, ulkoa perinteinen. Joen saaressa on Biergarten, jossa illalla tonnikalapizza ja olut.

No, tulipahan puskettua vastaiseen 92 km 19 km/h keskinopeudella. Ihan hyvin vanhalta ukolta! Huomenna Göttingeniin.

Päiväkirjastani vuodelta 2025.