Riika ja Sigulda

Keskiviikko 29.10.2025

Perillä Riiassa Tartosta. Matka meni hyvin, mutta oli nälkä, eikä vohveli auttanut.

Riika näyttää nuhjuiselta. Aseman lähellä on jotain kovin venäläistä, sellaista rähjäistä. Ei oikein viitsitä pitää kunnossa, tai ei ole voimavaroja. Maisemat matkalla olivat kovin surkeat: pusikkoa vaan ja romahtamaisillaan olevia rakennuksia, autotalleja, vajoja, maalit jo varisseet. Tiet ja kadut paljolti mutaa ja savea. Juna muutoin kiva, kuten aiemminkin. Virossa hieman epämukavat penkit, liettualaisessa junassa jo paremmat.

En oikein tiedä, mitä täällä aion tehdä. Ehkäpä kävellä paljon, muistella kaukaisia aikoja ja käydä museoissa. Illalla oluella ja syömässä ystävien kanssa, jotka sattuivat olemaan kaupungissa.

Torstai 30.10.2025

Tammikuussa 1991 Neuvostoliitto natisi liitoksistaan. Liettuasta alkaneet mielenosoitukset levisivät naapurimaahan. Ystäväni tunsivat latvialaisia vihreitä aktivisteja, joita lähdimme tapaamaan.

Matkamme aikana mielenosoitukset yltyivät, miljoonat tulivat Riian kaduille kyltteineen. Ilmassa oli historiallisen muutoksen lisäksi neuvostoarmeijan helikoptereita. Ne onneksi pudottivat vain propagandalehtisiä.

Tilanne muuttui nopeasti uhkaavaksi, vanhakaupunki linnoitukseksi. Katujen tukkeeksi saapui maaseudulta isoja traktoreita, ja niiden mukana saapuneet miehet hitsasivat ratakiskoista panssariesteitä, joiden takana oli jatkuva päivystys.

Huhut liikkuivat, maaseudulta oli kuulevinaan tietoja tankkien lähestymisestä. Vilnassahan moni oli saanut surmansa. Tunnelma oli pelokas mutta päättäväinen. Illalla yliopiston juhlasalissa kuulimme, kun ylioppilaskunnan orkesteri soitti kansallislaulun ja koko sali yhtyi siihen. Lopulta neuvostoarmeija ei saapunut, barrikadit purettiin, ja samana vuonna Baltian maat viimein pääsivät sortajan vallan alta itsenäisiksi.

Nyt kävelin vanhassa kaupungissa. Se on pienempi kuin muistin. Muutenkin erilainen, en muistanut millainen se on, ja se on muuttunut kovin paljon. Uusia taloja, ja monet vanhat näyttävät aika uusilta.

Iltapäivällä museossa ja Stalinin tornissa. Gettomuseo on vaikuttava: paljon ihmisiä listattu, infotauluja. Torni on vaikuttavampi kuin kuvittelinkaan. Illalla fish & chipsiä ja oluita. Paikat olivat kuin Instagramista, ihan kuin missä vain maailmassa.

Perjantai 31.10.2025

Ajelin ratikoilla, jotka huojuvat ja seiluvat. Kävin linjan 1 molemmilla päättäreillä ja myös linjan 5 pohjoisella. Yritin kasvitieteelliseen, mutta portin edessä oli kaivauksia. Illalla pad thaita ja olut. On Halloween, kovasti paljon nuorisoa liikkeellä, musaa, pauketta ja sekoilua.

Lauantai 1.11.2025

Siguldaan junalla, joka oli ihan täysi, se oli menossa Valgaan. Perillä kaunis, siisti kaupunki ja puistoja. Ennen hotelliin pääsyä ulkoilin kaksi ja puoli tuntia. Näin maisemat ja rotkon ja erilaisia hiihtohissejä ja muita kaapelijuttuja. Join kahvia ulkona, oli 11 astetta, tyyntä ja aurinkoa. Sitten linna ja kirkko. Ja sain tietää kylttejä lukemalla, että täällä on paljon lepakoita.

Tää on kyllä siitä huono talvimatkailukohde, ettei täällä oikein tapahdu mitään iltaisin. Ulkona on tylsää kävellä pimeässä. Kävin syömässä pizzaa, ei ollut kovin hyvä, ja join sen kanssa kaksi olutta. Naapurissa oli Halloween-bileet, liian nuoria siellä, ja oli ollut liian vanhojen konsertti.

Sunnuntai 2.11.2025

Kaku Majassa mainio aamiainen. Yritin ulos kävelylle, mutta oli aivan liian kylmää. Otin nalleista kuvia punaisessa pensaassa. Sitten vaan odottelin junaa.

Junamatka meni hyvin, juna aika täysi Latviassa ja Tartto–Tallinna-välillä. Tallinnassa söin kaksi piirakkaa ja join terminaalissa oluen. Laivassa lueskelin ja makoilin, ja sitten olinkin jo perillä. Kotiin 8-ratikalla, metrolla ja bussilla. Nastaa.

Päiväkirjastani vuodelta 2025.