Tacit knowledge / Harry Collins

Työssäni konsulttina joudun usein pohtimaan hiljaista tietoa, englanniksi tacit knowledge (vastakohta explicit knowledge). Organisaatiossa on tarpeen tehdä muutos, mutta nykyisten toimintatapojen ja työmenetelmien ymmärtäminen on vaikeaa: niitä ei ole kirjattu mihinkään ja vaikka olisi, ne eivät vastaa todellisuutta. Osa ei ehkä ole kirjattavissakaan, ei ainakaan ilman asiantuntijoiden työn tarkkaa havainnointi. Mikä neuvoksi? Mitä tehdä? 

Tartuin Harry Collinsin kirjaan innokkaasti, ajattelin saavani helppoja neuvoja, keinoja ja ehkäpä jopa kikkoja työni helpottamiseksi. Jouduin pettymään. Harris ei varsinaisesti kerro miten hiljainen tieto muutetaan äänekkääksi. Tai, no kirjan viimeinen luku antaa hieman suuntaviivoja. 

Konsulttien auttamisen sijaan Collins käsittelee hiljaista tietoa käsiteanalyyttisesti. Hän lähtee erottelemaan merkkijonoja asioista, osoittaa miten merkkiionot kantavat informaatiota, ja miten tämä informaatio voi vaikuttaa asioihin ja olioihin: miten informaatio voisi muuttaa esimerkiksi käyttäytymistä. Tästä hän etenee kohti äänekästä (explicit) tietoa ja luokittelee eri tavat miten hiljainen voidaan muuntaa (transform) tai kääntää (translate) äänekkääksi. Mielenkiintoinen väite on, että kääntäminen onnistuu vain jossakin kulttuurisessa kontekstissa ja siksi tekoälyjärjestelmät ovat väistämättä puutteellisia. 

Kirja on hyvin vaikea käsitteellisesti. Luin sitä työn ohessa silloin tällöin enkä ehkä siksi ymmärtänyt koko argumenttia - enkä jaksanut lukea pitkiä kirjallisuuskatsauksia ja esimerkiksi Dreyfusin käsitysten vertaamista Collinsin ajatuksiin. 

Lopussa opin, että tämmöisiä kirjoja ei pitäisi lukea hätäisesti töissä. Opin myös, että kirjassa saattaa olla kikkoja ja neuvoja työni tekemiseen helpommin, mutta että kirja pitää lukea rauhassa toiseen kertaan sitten kun hiljainen tieto seuraavan kerran työtäni vaikeuttaa.