Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2014.

Taas nurin

Kuva
Ylpeys käy lankeemuksen edellä. Tai ainakin huoleton polkeminen talvella käy kaatumisen edellä. Asensin cyclocross-pyörääni uuden Schwalbe Snow Stud-nastarenkaat. Niitä pitää sisäänajaa varovasti asfaltilla polkien noin 40-50 kilometrin verran. Lähdin eilen polkemaan, oli säätiedotuksen mukaan viimeinen sula päivä. Pumppasin renkaat aika koviksi jostain kumman syystä. Renkaat vaikuttivat hyviltä. Nastoja on puolet Marathon Winterin nastamäärästä, joten renkaat rullaavat sujuvammin. Pito vaikutti kuitenkin hyvältä liukkaillakin kohdilla. Sormi lastassa ja aamulehti Alkoi sataa lunta. Tiet ja varsinkin hiekkapohjaiset pyörätiet peittyivät lumeen. Olin ajamassa Laajasalossa ja päätin oikaista pohjoisrannan pyörätien kautta Tammisaloon ja kotiin Roihuvuoreen. Pyörätiellä on melko jyrkkä mutka. Mutkassa oli lumen alla jäätä. Yhtäkkiä huomasin eturenkaan menettävän otteensa pyörätiestä. Yritin korjata tilannetta nopeilla ohjausliikkeillä, jotka luonnollisesti varmistivat kaatumis...

Torstai 18.12.2014 - eduskunnasta spinningiin

Kuva
Muotiblogeissa näyttää olevan tapana aina välillä kirjoittaa "päivä kanssani"-bloggaus. Tässä minun torstaini listana. Herätys 7.13 pari minuuttia ennen kuin kello olisi soinut.  Surffausta ja heräilyä 10 minuuttia sängyssä makoillen Aamutoimet Aamiaiseksi mysliä ja maitoa ja munakokkelia ja litra vettä.  8.01-8.43 matka työpaikan kautta eduskuntaan 8.43-10.29 eduskunnan tietohallinnon ja viestinnän kanssa keskustelemassa eduskunnan uusien tietojärjestelmien ja avoimen data suhteesta. Eli miten jatkossa yhä paremmin olisi mahdollista saada eduskunnan julkinen data avoimeksi. Mukana Joonas Pekkanen, Juha Yrjölä ja Aleksi Rossi. Viisaita herramiehiä. Eduskunnun puolelta noin 6 osallistujaa. Eduskunnassa 10.29-10.47 kävely eduskunnasta Codentoon 10.47-13.12 töitä Codentossa (asiakkaille hienojen exceleiden väsäämistä) Lounas alakerran sushi-buffetissa.  13.12-13.41 siirtyminen asiakkaan A tiloihin Sörnäisiin 14.00-15-00 asiakkaan A johtoryhmän jäsenen h...

Kolmen tunnin spinning

Kuva
HePon Animal Spin-ohjelmaan kuuluu erikoisharjoituksina kerran kuukaudessa poljettavat kolmen tunnin spinning-maratonit. Nämä pitkät harjoitukset ovat monipuolisempia, hieman vähemmän intensiivisiä mutta silti kovempia (kokonaisuudessaan rasittavampia) kuin normaalit tunnin harjoitukset. 3h-spinning Ohjelmat ovat tähän asti jakautuneent kolmeen noin tunnin mittaiseen osaan. Yksikään kolmesta polkemastani kolmetuntisesta ei ole ollut aivan samanlainen vaan Janne Nurminen on joka kerta keksinut jotain uutta. Yleensä tunnit kuitenkin jakautuvat periaatteen nopeus-voima-kestävyys mukaisiin jaksoihin. Tällä kertaa ensimmäisen tunnin aikana ohjelma keskittyi nopeaan, tekniseen pyöritykseen. Kadenssit nousivat vähitellen lähemmäs 200 kierrosta minuutissa. Vedot ovat lyhyitä, korkeintaan 90 sekuntia. Tässä vaiheessa oli tärketä pitää huolta, etteivät jalat väsy liiaksi ja että syke pysyy matalalle. Ensimmäisen tunnin lopulla on oikea hetki testata maksimikadenssit. On aika koittaa ...

Eka wattbike-kisa

Kuva
Lauantaina 13. joulukuuta järjestettiin Pyöräilyliike Lundbergin tiloissa Wattbiken 4km-matkan SM-kisat . Ilmoittauduin mukaan harrastesarjaan. En uskaltanut ilmottautua avoimeen M40-sarjaan jostakin syystä. Poljin sitten kuitenkin M40-sarjan kanssa samassa lähdössä. Tulokseni Kisa on yksinkertainen. 4 kilometrin aika-ajo wattbikellä. Tarkoitus on polkea paikallaan mahdollisimman suurella ja tasaisella teholla kunnes wattbiken algoritmi toteaa 4km poljetuksi. Kuulostaa helpolta, mutta ei oikeastaan ole kovin helppoa. Ei alkuunkaan. Ensimmäinen vaikeus on taktiikan valinta. Polkeako satulasta vai putkelta? 4 kilometriä on kuulemma ja todistetusti mahdollista runtata putkelta voimalla. Päätin polkea satulasta. Toinen vaikeus on tavoitetehon arviointi. Koko kisa poljetaan anaerobisella alueella, joten sykettä ei kannattane seurata. Kysyin neuvoa Janne Nurmiselta, joka ystävällisesti valmensi ja kannusti minua kisaa ennen ja sen aikana. Jannen mukaan on parempi seurata tehoa. Va...

Säännöllisiä unia

Kuva
Näen joitakin unia säännöllisesti. Ne ovat kummallisia. Viime yönä näin usein näkemäni unen moottoripyöristä . Unessa olen aina ostanut tai ostamassa moottoripyörää. Koska minulla ei ole Helsingissä autotallia ja koska minua hieman hävettää ostaa moottoripyöriä, vien ne unessani aina veljeni autotalliin säilytettäväksi. Moottoripyörät on vietävä säilytettäväksi, koska unessa ostan niitä aina talvella. Unipyörä Viime yön uni oli kummallisesti jatkoa edelliselle, viimeksi joitakin kuukausia sitten näkemälleni moottoripyöräunelle. Tässä unessa näet olin jo ostanut yhden moottoripyörän, keltaisen 60-luvulla valmistetun Triumphin . Se oli odottamassa kesää veljeni tallissa. Unessa ostin toisen moottoripyörän, uuden punaisen enduropyörän. Senkin vein talliin. Uneen tuli tauko, minkä jälkeen oli kesä ja pääsin ajamaan ostamillani pyörillä. Triumphilla pysyin pystyssä, mutta enduron kanssa tuli ongelmia ja päädyin ojaan. Uni loppui. Toinen toistuva uni on asuntouni . Siinä olen joten...

Vesi vähissä - mikä neuvoksi? Emmi Itärannan Teemestarin kirja.

Kuva
Joskus kaukaisessa tulevaisuudessa on aika, jolloin makea vesi on käynyt vähiin. Meren pinta on noussut, suuret rannikkokaupungit ovat vajonneet aaltoihin. Maantiede on mennyt uusiksi. Missä ennen oli Suomi, on nyt vain pieni läntti maata. Sen rannoilla on suuri suolanpoistolaitoksia, jotta tuottavat makeaa vettä asukkaille. On näet käynyt niin, että jonkin katastrofin vuoksi makea vesi ja sade on käynyt vähiin. Vesiongelman lisäksi maailman asukkaita piinaa edistyneen teknologian puute ja ilkeä, vettä pihistelevä ja ihmisiä aika summittaisesti vesivarkauksista tappava diktatuuri. Suomi on osa uutta laajaa unionia, jonka pääkaupunki on nyky-Kiinan länsiosissa. Näihin tunnelmiin ja olosuhteisiin sijoittuu Emmi Itärannan romaani Teemestarin kirja . Kirjassa nuori tyttö Noria on perimässä isänsä ammatin, teemestariuden. Teemestari on kirjassa pitkäaikainen, suvuissa periytyvä ammatti. Teemestareita on paljon, joka kaupungissa ja maaseudulla joissakin kylissä. Norian isä on maase...

Haruki Murakamin värittömän miehen vaellusvuodet

Kuva
Lempikirjailijaltani Haruki Murakamilta on ilmestynyt uusi kirja, joka on ensi kertaa suomennettu suoraan japanista. Kirjan nimi on Värittömän miehen vaellusvuodet . Kirja kertoo miehestä, joka suunnittelee ja rakentaa Tokiossa rautatieasemia. Mies on kotoisin pienemmästä kaupungista. Pieneen kaupunkiin jäivät miehen kaverit. Mies lähti opiskelemaan, kävi usein tapaamassa kavereitaan. Miehellä kun oli lukioaikana kaveriporukka, 3 miestä ja 2 naista, joiden kanssa hän vietti paljon aikaansa. Oikeastaan kaiken aikansa. Auttoivat huonompiosaisempia, keskustelivat loputtomasti, kasvoivat ja aikuistuivat. Yhtäkkiä kuitenkin synnyinkaupunkiin jääneet ystävät pistivät välit poikki värittömään mieheen. Mies siitä meni ihan rikki, laihtui ja erakoitui. Lopulta pääsi jaloilleen, valmistui, sai työpaikan ja työaikansa käytti asemien suunnitteluun ja vapaa-aikansa junien katseluun asemilla. Kunnes tapasi naisen, joka pakottaa miehen selvittämään, miksi ystävät pistivät välit poikki. Mies tap...

Kulta aika - Tahmina Amanin mainio romaani

Kuva
Bangladesh, maailman 8. väkirikkain valitio Intian kainalossa, on ollut minulle mystinen, tuntematon paikka. En tunne sieltä ketään, en ole juuri koskaan tavannutkaan. Ainoastaan Kalkutassa tapasin joitakin Dkahasta tulleita turisteja. Heille Kalkuta oli hieno, siisti paikka. Ihmettelin, minulle Kalkuta vaikutti maanpäälliseltä nirvanan vastakohdalta. Tiesin toki, että Bangladesh oli ennen - Brittien imperiumin hajoamisen jälkeen - Pakistanin kanssa yhtä ja samaa valtiota. Bangladesh tunnettiin nimellä Itä-Pakistan. Tiesin myös, että Bangladeshin ja Pakistanin eroaminen ei tapahtunut yhtä helposti, kauniisti, siististi ja eritoten verettömästi kuin Tsekin ja Slovakian. Mutta tietoni olivat tietosanakirjan tasolla: verinen sota, paljon kuolleita, vuosi 1971. Sitten sain käsiin Tahmina Amanin romaanin Kulta-aika. Se kertoo Pakistanin valtion hajoamisen tarinan yhden perheen näkökulmasta. Nuorena leskeksi jäänyt Rehana Haque valmistelee juhlaa lapsilleen Sohailille ja Mayalle, kun y...

Itsenäisyyspäivä! Puheeni lipunnostossa

Kuva
Roihuvuori-Seuran puheenjohtajana minulla oli kunnia pitää puhe lipunnoston jälkeen Roihuvuoren kirkolla . Hyvät roihuvuorelaiset! Kunnioitetut veteraanit! Arvoisat naiset ja herrat!   Minulla on suuri kunnia olla nyt ensimmäistä kertaa tässä lipunnostotilaisuudessa pitämässä tätä juhlapuhetta. Suomi viettää nyt 97. itsenäisyysjuhlaansa. Meillä on syytä iloita kotimaastamme!   Maamme historiassa on itsenäisyyden aikana ollut monia eri vaiheita sisällissodasta toisen maailman sodan jälkeiseen jälleenrakennukseen, talouden nousukausien ja laskukausien kautta nykyhetkeen. Neuvostoliiton romahdettua maamme liittyi vahvasti läntiseen maailmaan, Euroopan Unioniin ja pyrki sen ytimeen. Tämä onnistuikin hyvin, talous kukoisti ja kaikki vaikutti menevän hyvin. Olimme ylpeitä sekä itsenäisestä kotimaastamme että yhteisestä kotimaanosastamme, Euroopasta.   Vuoden 2008 jälkeen maailmassa vallinnut talouskriisi on kuitenkin järkyttänyt monen uskoa Eurooppaan. Monet ova...

Miksi kokoomus kannattaa Fennovoimaa?

Kuva
Monet ovat ihmetelleet, miksi kokoomus, jonka tunnetusti on yrittäjäpuolue ja siten osaa kannattavuuslaskea, niin kovasti kannattaa ydinvoimaa, jonka jopa TEM(*) on laskenut kannattamattomaksi. Syy on ilmiselvä, kun muistamme, että  (1) arvo = hyöty - kustannus from  https://andreakrobson.files.wordpress.com Kaavan 1 mukaisesti laskettuna kannattamattomankin ydinvoimala arvo on kokoomukselle positiivinen. Kas näin.  Kustannukset ovat kokoomukselle nolla, koska ydinvoimalan maksavat kunnat ja valtio, eivät kokoomus tai sitä tukevat yritykset.  Hyöty on suurempi kuin nolla, koska valtion rahoilla pelaamisesta hyötyvät yritykset tavalla tai toisella tukevat kokoomusta Jos siis kokoomus ei tukisi ydinvoimaa, se häviäisi. Eikä sitten ryhdytä puhumaan yhteiskunnan kokonaisedusta, koska Stubb jo pari kuukautta sitten sanoi keskittyvänsä vain ja ainoastaan vaaleihin eli kokoomuksen edun maksimointiin (vaikkapa yhteisin rahoin, jos muu ei riitä). --- TE...

Apps4Finland: Avointa dataa ja rajapintoja ja voittajia.

Kuva
Ennen kuudennen Apps4Finland- kilpailun palkintogaalaa järjestäjät olivat kutsuneet koolle yhteiskuntamme vaikuttajia ja päättäjiä kahteen VIP-työpajaan. Toinen käsitteli My Dataa , toisen aihe oli "Avoin data ja Rajapinnat". Edellisen johtivat OKFFI n puheenjohtaja  Antti Poikola ja Ossi Kuittinen, jälkimmäisen minä (OKFFI:n edustajana), Kuntaliiton Elisa Kettunen ja OKM:n Jarkko Moilanen . Työryhmämme tavoitteena oli luoda uusia oivalluksia avoimeen dataan ja rajapintoihin liittyen. Keskustelu käytiin Chatham-säännön vallitessa: kenenkään sanomisia ei lainata nimellä. Itse laajennan sääntöä vielä lisää: en mainitse keitä tilaisuudessa oli. Pomoihmisiä ja asiantuntijoita, fiksuja ja luovia. Avoimia, innostuneita. Keskustelimme ensin tunnin avoimeen dataan liittyvistä onnistumisesta tähän asti. Sitten mietimme avoimeen dataan liittyviä ongelmia. Kolmanneksi mietimme mahdollisuuksia. Kustakin koostimme kunnon konsulttityyliin joukon paperilappuja. Onnistumiset Avo...

HePon puheenjohtaksi

Kuva
Perjantaina 28. marraskuuta 2014 HePon syyskokous valitsi minut HePon puheenjohtajaksi vuodeksi 2015 ( edit: vuosiksi 2015 ja 2016, onkin kaksivuotinen kausi ). Olen hyvin onnellinen, mutta myös nöyrä. HePon toiminta on ollut viime vuosina hurjassa kasvussa. Osa kasvusta on pyöräilyn yleisen lisääntymisen ansiota, mutta osa on HePon oman mainion toiminnan ansiota. Minun tehtäväni on nyt ensi vuonna jatkaa hyvän toiminnan mahdollisuuksien vaalimista. Ei ole mitään syytä muuttaa mitään radikaalisti - enkä edes voisi, koska HePon hallitus toimii kollegiaalisesti, konsensukseen pyrkien. Pyrin jatkamaan toimivia juttuja, mutta samalla laajentamaan toimintaa. Koska Janne Nurminen on saanut talousjutut ulkoistetuksi ja muutenkin yhdistysrutiinit rullaamaan lähes itsekseen, minä voin keskittyä käyttämään HePon hyvää mainetta HePon ja helsinkiläisten pyöräilijöiden hyväksi. Olen näet varma, että on paljon - tai ainakin riittävästi - yrityksiä, jotka haluavat pyöräilyn lisääntyvän ja tois...

Vuosi Roihuvuori-Seuran puheenjohtajana

Kuva
Vuoteni Roihuvuori-Seuran puheenjohtajana on kohta ohi. Tulin juuri äsken kotiin seuran syyskokouksesta, joka valitsi seuraajaksi pitkän linjan Roihikka-aktivistin ja kyläpäälliköksikin kutsutun Otto-Ville Mikkelän. Toivotan hänelle onnea ja innostusta. Jälkimmäistä hänellä tunnetusti on. Minut valittiin puheenjohtajaksi vuosi sitten. Minua ennen puheenjohtajana oli ollut vuosikausia Veijo Lehto. Hän oli hoitanut seuran asioita suvereenisti vuosikymmenten yhdistys- ja yrityskokemuksella. Veijo halusi siirtyä muihin tehtäviin, mikä jätti Roihuvuori-Seuran hieman tyhjän päälle. Useiden iltojen neuvotteluiden jälkeen minä sitten suostuin puheenjohtajaksi. Kirjaston avajaisissas En ole katunut. On ollut hienoa olla Roihuvuori-Seuran puheenjohtajana. Seuran ja kaupunginosamme maine on uskomattoman hyvä. Missä tahansa olen seuran puheenjohtajana esiintynyt, tai missä tahansa minut on puheenjohtajaksi tunnistettu, olen saanut kuulla kehuja ja ylistystä likimain punastumiseen asti. Ol...

Meet and Talk - kansalaisen työkalupakki

Kuva
Sain kutsun puhujaksi ja työryhmän ohjaajaksi Aalto yliopiston järjestämään "Meet and Talk"-työpajaan. Sen aiheena olivat uudet sähköiset palvelut, erityisesti kansalaisen työkalupakki itseohjautuvien yhteisöiden ja kaupungin rajapinnassa. Ohjelma Tuurasin kollegaani Karoliina Luotoa, joka ei päässyt paikalle laskutettavien duunien vuoksi. Itse edustin toki työnantajaa Codentoa, mutta myös ja erityisesti kansalaisyhteiskuntaa Roihuvuori-Seuran puheenjohtajana, HePon hallituksen jäsenenä. Tilaisuuden ohjelmassa oli puheenvuoroja eri osapuolilta. Ehdin paikalle hieman myöhässä (minullakin oli laskutettavaa duunia!), mutta ehdin kuulla Heli Rantasen puheenvuoron Helsingin kaupungin sähköisistä osallistumispalveluista ( KerroKartalla , KerroKantasi , etc). Kaupunki on hyvin edistyksellinen, yrittää parhaansa mukaan saada kaupunkilaiset mukaan päätöksentekoon. Yhteismaan Jaakko Blomberg kertoi Yhteismaan historiasta ja havainnoista uusien projektien aloittamisesta. Yhte...

Spinning-taidetta #8

Kuva
HePon torstainen Animal Spin -spinning-harjoitus oli tällä kertaa penkkivoittoinen. Lämmittelyn jälkeen pitkiä putkivetoja nousevalla kadenssilla (100-130 rpm). Sitten viisi minuuttia 15 sekunnin on-off vetoja vuoroin putkelta ja penkista 140 rpm:n kadenssilla. Siinä jo pulssi hieman nousi ja pyörä ryskyi. Lopuksi pitkät penkkivedot nousevin kadenssein. avg HR 148; avg rpm 111.  Hyvin meni. Tosin tuli enemmän hiki kuin koskaan aiemmin. Se varmaankin johtui palautusten lyhyydestä, nehän olivat vain minuutin kukin. Pitkissä penkkivedoissa tapahtui kummallinen ilmiö.  Vaikka pidin kadenssin ja vastuksen samana koko vedon ajan, niin syke tasaantui ensin johonkin arvoon (esim 160) ja sitten muutaman minuutin pyörittämisen jälkeen se laski noin 8 iskua minuutissa. Outoa, ilmeisesti elimistö tottuu rasitukseen ja ryhtyy  toimimaan taloudellisemmin. Tai sitten pyöritystekniikka paranee. Pitää tarkkailla jatkossa josko samaa tapahtuu.

Kaupungin työsuhdefillarit

Kuva
Leo Stranius ja kumppanit ovat tehneet Helsingin kaupunginvaltuustossa ponnen tai ehdotuksen, jonka mukaan Helsingin pitäisi hankkia työntekijöilleen työsuhdefillarit. Perusteet ovat arvatenkin ympäristöön, terveyteen ja kaupungin miellyttävyyteen liittyviä. Ei niistä sen enempää, idea on hyvä ja kannatettava Kaupungilla on noin 40000 työntekijää. Olettakaamme, että työntekijöistä puolet haluaa itselleen työsuhdefillarin. Mitä ilmeisimmin kaupungin kannattaa kilpailuttaa pyörävalmistajilta joukko pyörämalleja, joista kukin työntekijä voi valita itselleen mieluisimman pyörän. Näinhän kaupunki varmaankin tekee kännyköiden ja muiden vimpainten kanssa. Koska kilpailutus on iso, sen on oltava EU-tasoinen. Kilpailutuksessa on oltava tarkkana, jotta valituksi tulevat fillarit ovat hyviä ja kestäviä ja mukavia ajaa. Eikä tietenkään haittaisi, jos ainakin osa valituista olisi Suomessa valmistettavia. Vaikkapa Jopoja. Polkupyörät ovat teknisiä vehkeitä ja niitä on syytä huoltaa pari kertaa...

Spinning-taidetta

Kuva
Hepon Animal Spinning-tuntien syke- ja kadenssidatasta syntyy mielenkiintoisia graafeja. Niiden tarkoitus on luonnollisesti auttaa harjoitusten onnistumisen arviointia ja kunnon kehittymisen seuraamista vuodesta toiseen. Graafit ovat kuitenkin myös melko kiinnostavia esteettisestikin. Ne muistuttavat vuoristoja. Jos hieman suunnittelisi, niin graafeista voisi saada aikaan tekstejä - ainakin kirjaimet V M A U W voisivat onnistua. Mitähän niillä voisi kirjoittaa? Miten vaikeata olisikaan kirjoittaa polkien vaikkapa VUU? Oikein taiteellinen pyöräilijä voisi keksia muitakin muotoja. Tässä Animal Spin #7 graafi. Syke vaihteli alkulämmittelyn arvosta 90 loppuvedon arvoon 177. Keskisyke oli 144. Kadenssit vaihtelivat 0 ja 150 välillä.

Kohtalo

Kuva
Mikä on kohtalo? Miten elinolosuhteemme vaikuttavat kohtaloomme? Millaisia kohtaloita eri maissa elävillä on? Onko meillä vapaa tahto - ja jos onkin, voimmeko käyttää sitä. Ikuisia, filosofian ja kirjallisuuden käsittelemiä kysymyksiä. Brittiläisen uuden kirjallisuuden Grantan uusin numero pohtii kohtaloa. Grantahan julkaisee uutta kirjallisuutta: novelleja, reportteja, otteita vielä julkaisemattomista romaaneita. Lisäksi jokaisessa numerossa on runoutta ja valokuvia. Mitä muuta voisi toivoa postiluukusta tipahtavan neljästi vuodessa? kausijulkaisun En ole vielä kaikkia Granta 129 :n juttuja lukenut. Olen kuitenkin jo oppinut paljon uutta Keski-Afrikan Tasavallan sisällissodasta, Pakistanin historiasta, seksuaalisesta identiteetistä ja sen vaihtelusta, Atlantin muurista, J.G. Ballardin tavasta kirjoittaa ja ties mistä. Granta - kirjallisuuden ystävän joulu neljästi vuodessa.

Työmatkaa sateessa

Kuva
Työmatkapyöräily on monella tavoin hyödyllistä. Pitää peruskuntoa yllä, säästää aikaa ja rahaa julkisiin kulkuneuvoihin verrattuna, piristää ja virkistää. Polkimia pyörittäessä ajatukset assosioivat vapaasti, monet vaikeatkin ongelmat ratkeavat. Tänään ei kyllä ollut ongelmia ratkottavaksi. Vaan joskus ei ole niin mukavaa. Esimerkiksi tänään aamulla ei ollut mukavaa, mutta syy oli ihan omani. Lähdin sateeseen polkemaan ilman sadevaatteita. Oli olevinaan aikapula, laiskotti, en viitsinyt palata pihalta kotiin neljänteen kerrokseen vaihtamaan vaatteita. Lähdin polkemaan sateessa Roihuvuoresta Kaisaniemeen. Sateisena aamuna heijastimet näkyvät Kukaan muu ei lähtenyt pyöräilevän työmatkabussimme aamuvuorolla. Olivat jo menneet menojaan tai sitten eivät pitäneet 1 asteen vesisadetta sopivana pyöräilysäänä. En minäkään, mutta päätin kokeilla - työmatkani kun kulkee metron vartta, joten olisin voinut vaihtaa kulkuneuvoa. En vaihtanut. Painoin menemään, vastatuuleen ja sateeseen. Pi...

Mittaammeko liikenneturvallisuutta oikein?

Kuva
Liikenneturvallisuutta on tapana mitata liikenteessä kuolleiden määrällä. Liikenne- ja viestintäministeriön sivuilta voi lukea seuraavan tavoitteen . Liikenneturvallisuustyön visio on, että kenenkään ei tarvitse kuolla tai  loukkaantua vakavasti liikenteessä. Tavoitteena on jatkuva liikenneturvallisuuden parantuminen siten, että liikennekuolemien määrä puolitetaan ja loukkaantumisten määrää vähennetään neljänneksellä  vuoteen 2020 mennessä. Vertailukohtana käytetään vuoden 2010 tasoa.  Jos saavutamme tavoitteen, vuonna 2020 liikenteessä kuolee noin 130 ihmistä. 130 nykymenolla kuolevaa jää henkiin. Hienoa! Vaan onko tämä mittari oikea? Ettei vaan liikenteessä kuolisi koko ajan enemmän ihmisiä. Kun liikenne lisääntyy ja motorisoituu, ihmiset liikkuvat yhä vähemmän omin voimin (kävellen, pyöräillen, hiihtäen, juosten). Mitä vähemmän ihmiset liikkuvat, sitä enemmän he sairastuvat diabetekseen, sydäntauteihin ja muihin vähitellen, mutta lähes varmasti tappaviin sairauk...

Liikenturvallisuusyhdistyksen syyskokouksessa

Kuva
Kävin  Helsingin liikenneturvallisuusyhdistys ryn syyskokouksen HePon edustajana. Varsinainen edustajamme ja liikenneturvallisuusyhdistyksen hallituksen jäsen Petri Sipilä ei päässyt. Minä sijaistin.  Yhdistys on perustettu vuonna 1989 ja sen tehtävänä on edistää liikenneturvallisuutta Helsingissä. Yhdistyksellä on 28 jäsenyhdistystä sokeista taksikuskien kautta moottoripyöräkerhoihin ja HePoon. Kaikkien yhteisenä ajatuksena on tehdä jotain, jotta liikenteessä loukkaantuisi ja kuolisi yhä vähemmän ihmisiä vaikka liikenne koko ajan (valitettavasti) lisääntyykin. Yhdistyksen rahoituksessa 80% tulee kaupungilta, loput mopokoulusta (eli opettavat mopon ostaneita käyttäytymään ihmisiksi liikenteessä) ja erilaisista pienemmistä avustuksista. Työntekijöitä on ilmeisesti kaksi. Hallituksessa on kaupungin, HSL:n ja eri järjestöjen edustajia.  Ennen varsinaista kokousta tutustuimme Helsingin Moottoripyöräilijäkerhon toimintaan ja tiloihin. Kerho oli antanut kerhotilansa kokou...

Ystäviä, runoja, suklaata, kuohuviiniä

Kuva
Marraskuun pimeyteen auttaa ystävien kanssa vietetty aika. Mitä kivempaa ystävien kanssa on, sitä enemmän ystävien kanssa vietetty aika piristää, ilahduttaa ja virkistää. Kivaa on, kun on kivaa tekemistä. Runojen lukeminen ja runoista keskusteleminen on erittäin kivaa. Toki runojen kanssa on hyvä olla ruumiillekin ravintoa eli suklaata ja viiniä. Näin oli eilen keskiviikkona. Ystäväni Satu oli kutsunut joukon roihuvuorelaisia sivistyneitä kirjallisia ihania ihmisiä Kahvila Roihin lukemaan ääneen lempirunojaan. Hyvin erilaisia runoja kuulimme, mielenkiintoisia keskusteluita kävimme. Opin paljon, sillä vaikka olenkin humanisti, filosofiasta valmistunut, en silti ole kovin hyvin runouteen perehtynyt. Luin lausin kolme runoa. Kaikkia  Wisława Szymborskan kirjoittamia. Hänen runonsa ovat minulle riittävän helposti ymmärrettäviä ja niiden aiheet kiinnostavia.  Ystäviä, runoja, suklaata, kuohuviiniä Lempirunoni on Szymborskan "End and Beginning" Joseph Brodskyn kääntämä...