Karkuteillä / Aura Kanerva Nurmi

Pitkään odottamani Aura Kanerva Nurmen esikoisromaani on viimein ilmestynyt. Tiesin sen päähenkilöiden olevan queer-ihmisiä ja tarinan sijoittuvan Japaniin, jossa Kanerva kävi taannoin tutkimusmatkalla. Näin onkin. 

Kirja kertoo kahdesta queer-ihmisestä, naisesta. Suomalainen Kauri on joutunut elämässään tilanteeseen, jossa omaisuuden myyminen ja lento Japaniin vaikuttavat ratkaisulta. Onhan hän koko elämänsä harrastanut karatea ja japanilaista kulttuuria. Japanilainen Juri on muuttanut aviomiehensä luota kotoaan samaan majataloon, johon Kauri saapuu. He tapaavat, majatalon suosiollisessa ilmapiirissä rakastuvat.

Kirja kertoo rakkaudesta, jolla on esteensä. Se on queer, se on kolmiodraama, sen esteenä on kultuurien muureja ja eroja, ja jopa käytännöllisiä vaikeuksia. Kaurin rahat loppuvat, hän muuttaa Jurin ja tämän aviomiehen Takeon olohuoneeseen, ja moninaisten tapahtumien vuoksi rakastavaiset lähtevät moottoripyörällä karkuun, päätyvät Okinawalle. Kummallakin on oma menneisyytensä, joiden heijastuksia Kanerva kuvaa hienovaraisesti.

Kirjan keskiosan jälkeen tapahtumat muuttuvat arjeksi, ja lukija ihmettelee miten Kanerva saa tarinan lopetettua. Sitten tarinassa tapahtuu muutama yllätys, ja kirjan loppu on kaunis. Taiten kirjoitettu. 

Kanervan kieli on osin runollista, sanavalinnat yllättäviä. Kirja on kirjoitettu Kaurin äänellä, ja Kauri osin muistuttaa Kanervaa, jopa Kanervan runoteoksista tuttu Hanko uimarantoineen on mukana. 

Hieno tarina, uskottavat henkilöt, kaunista kieltä, Japani todellisena. Kirja on todella onnistunut, yksi parhaista esikoisromaaneista aikoihin maassamme.