Aamunkoitto

Painajainen on ohi tai ainakin väistymässä. Demokraatit voittivat USA:n vaalit, saivat molemmat kamarit ja jopa Texasissa voittivat. On hienoa herätä tällaiseen uutiseen aurinkoisena, kirkkaana syysaamuna. 

Kun asuin USA:ssa ja opiskelin MIT:ssä, vallassa oli republikaanien presidentti. Hän ei ollut lainkaan suosittu Bostonissa vaan jokainen professori muisti mollata häntä useasti kurssinsa aikana. Sitten USA:ssa tapahtui jotain - josta minua viisaammat ovat kirjoittaneet ja josta olen lukenut hyllymetreittäin kirjoja - ja Trump pääsi valtaa MAGA-kultin kanssa oikeastaan 12 vuodeksi. Ehkä se on nyt ohi, mutta samalla USA on muuttunut. 

Euroopassa ja muualla maailmassa emme voi kuitenkaan huokaista ja todeta entisten aikojen palanneen. USA:n äänestäjät ovat kahdesti valinneet Trumpin ja anteneet hänen tehdä oikeastaan mitä vain. USA:n poliittinen järjestelmä sallii presidentin korruption ja diktatoriset elkeet. USAan ei voi enää ikinä luottaa. 

Ehkä kuiten pahinta Trumpissa on hänen vaikutuksensa poliittiseen keskusteluun. Ennen valehtelu ja väärän tiedon levittäminen oli vähintäänkin paheksuttavaa. Nyttemmin siitä on Suomessakin tullut tavanomaista. Ei kulu päiväänkään ilman valheita ministeriaitosta eduskunnassa ja ministerien nettitileiltä. Mitä tahansa on tapana sanoa ja kirjoittaa, kunhan se harmittaa muita ja edistää jotain omaa tarkoitusperää. 

JosTrumpin tappio - yhdessä samanlaisten vaalitulosten Serbian, Brasilian ja Unkarin viimeaikaisissa äänestyksissä - saa suomalaisetkin poliitikot palaamaan edes lähelle totuuden tietä, jos ei tielle kuitenkaan, niin hyvä olisi.

Olen miettinyt olisiko taas aika aloittaa politiikan kommentointi blogissani. Voisiko poliittinen masennukseni ja apatiani hieman hellittää tämän 11/4-ihmeen myötä?