Everstinna / Rosa Liksom

Lyhyestä virsi kaunis ja niin romaanikin. Rosa Liksomin uusi romaani käsittelee 194 sivullaan Suomen historian 1900-luvun alusta pitkälle 1960-luvulle, ja näistä sivuista noin 10 on otsikoita, jotka kertovat mitä seuraavilla sivuilla tapahtuu, yleensä kauheuksia. 

Romaani kertoo naisesta, joka syntyy lappilaiseen perheeseen, toiselta puolelta saamelaiseen, toiselta helsinkiläiseen suomenruotsalaiseen. Hänen elämäänsä sattuu sisällissodan jälkimainingit, lama, fasismin nousu ja natsien valtaannousu, näiden vaikutus suomalaiseen yhteiskuntaa, sotainnostus, Suur-Soumen haikailu, sota, häviö. Kaiken tämän keskellä päähenkilö kasvaa naiseksi, menee naimisiin, eroaa, rakastuu väkivaltaiseksi tunnettuu everstiin, on mukana Lapin eliitissä sodan aikana ja lopulta joutuu sodanjälkeisten tapahtumien masentaman miehensä pahoinpitelemäksi. 

Romaanin tarina on järkyttävä sekä yhteiskunnallisesti - miten Suomi ja suomalaiset kietoutuivat natsien pauloihin - että henkilöhistoriallisesti - miten surkea naisen asema oli tuolloin, miten vähän arvoa heillä, miten naisviha ei todellakaan ollut piilotettua. 

Liksom on kirjoittanut kirjansa murteella, jonka ymmärtämisessä auttaa kirjan lopun sanasto. Tarinan kyllä ymmärtää ilman sanaston selaamista, mutta jos et tiedä mikä on pörrö kläpi, niin kirjan luettuasi tiedät.

Kirja on taiten kirjotettu, siinä ei ole sanaakaan ylimääräistä eikä sen silti jätä mitään kertomatta. Kirja varmasti käännetään monille kielille, mikä saa ihmettelemään miten murre kääntyy vaikka englanniksi. Ehkäpä se kääntyy, koska jos ei käänny, niin pelkkä tarina yleiskielellä olisi valju, tai ehkä liian järkyttävä, tai molempia.

Suosittelen. Suosittelen jopa useampaa lukukertaa, jos ensimmäisellä kerralla tapahtumat vievät mukanaan.