Rising / Elizabeth Rush

Vuonna 2018 luettua

Ilmastonmuutosta on usein vaikeata havaita omassa ympäristössämme. Kesä oli kuumempi, talvet vaikuttavat leudommilta, kesällä ei juuri satanut. Ennusteiden mukaisia tapahtumia, jotka varmasti yleistyvät. Silti muutoksen vakavuutta ei ole helppoa ymmärtää. Siksi on hyvä lukea kirjoja, jotka kertovat muutoksen vakavuudesta. Tämä on sellainen.

Elizabeth Rush käytti vuoden pari vieraillen eri puolilla Amerikan rannikkoa tapaamassa tutkijoita, kalastajia ja merenrannalla sukupolvien ajan eläneitä. Kaikkialla aivan Kanadan rajalta Uudesta Englannista Floridan rämeiden kautta Meksikonlahden rämeikköihin ja Kalifornian rannikolle viesti on sama: meren pinta nousee ja noustessaan tuhoaa sekä luonnon että ihmisten elannon.

Luonto on tottunut rannikolla suolaisen ja makean veden rajaan. Rannalla kasvaa kasveja, jotka kestävät suolavettä pienessä määrin. Kun suolavettä tulee useammin ja syvemmin merenpinnan noustessa ja tuulien voimistuessa, kasvit kuolevat. Se johtaa eroosioon, joka sitten vähitellen aiheuttaa ongelmia ihmisillekin. Tai ei ehkä niinkään vähitellen: Meksikonlahden rannikon kasvillisuuden katoaminen ilmastonmuutoksen ja myös ihmisten rakentamishalun vuoksi voimistaa myrskyjen vaikutuksia: rannikon kasvillisuus ei enää estä myrskyjen vesimassoja vyörymästä kaupunkeihin. Näin kävin New Orleanssissa, näin käy myöhemmin muuallakin.

Erityisen vaikuttava osa Rushin kirjasta kertoo Floridasta, josta suuri osa maaperästä on vain muutaman metrin korkeudella merenpinnasta. Jo nyt meri tulvii säännöllisesti pitkälle sisämaahan. Tulva sinänsä voisi olla siedettävissä jos ei ei yhdistyisi USA:n valtavaa eriarvoisuuteen: rikkaiden alueille osavaltio ja varakkaat yritykset ovat rakentaneet patoja ja niillä myös tulvien vahinkoja korvataan. Köyhien alueille näin ei ole ja köyhät joutuvat kerta toisensa jälkeen rakentamaan elämänsä tyhjästä uudestaan - vaikka juuri heillä siihen ei olisi varaa. Samankaltainen ongelma hankaloittaa sukupolvien ajan katkarapujen kalastuksella elantonsa hankkineita Meksikonlahden rannalla. Heille ei jää mitään. Liittovaltio lupaa osalle heistä asunnon sisämaasta, mutta siellä heille ei ole töitä tarjolla. Monet eivät suostu muuttamaan.

Amerikkalaiseen tapaan lakimiehetkin on saatu mukaan tähän soppaan. New Yorkissa Staten Islandilla Sandy-myrsky tuhosi kokonaisen asuinalueen, joka oli - ymmärryksen puutteessa - rakennettu alueelle, jolla oli aiemmin tulvilta suojeltua rämettä. Tässä tapauksessa monimutkaisten käänteiden jälkeen osavaltio ja liittovaltio lunastivat talot käypään hintaan ja palauttivat rämeen ennalleen. Olin aikeissa käydä tutustumassa alueeseen marraskuussa 2018, mutta valitettavasti juuri silloin Staten Islandin sisäinen rautatie oli remontissa.

Tämä on tärkeä kirja. Toivottavasti joku suomalainen kustantaja ymmärtää julkaista sen suomeksi.

(Kirjoitin tämän “esseen” puoli vuotta kirjan lukemisen jälkeen avaamatta kirjaa. Virheitä saattaapi olla)