Kangastus 38 / Kjell Westö
Kangastus 38 / Kjell Westö
Helsinki, 1930-luvun määrittelemätön vuosi, Saksassa jo natsit nousemassa valtaan, Suomessa rauha, mutta sisällissodan haavat vielä arpeutumatta. Asianajaja palkkaa uuden toimistosihteerin, joka osoittautuu tunnolliseksi, ahkeraksi, mutta jonka menneisyydessä on jotain uhkaavaa, peloittavaa, epämääräistä. Tämän epämääräisyyden, menneen haamujen ympärille kirjan tapahtuman kutoutuvat, joskin tämä selviää vasta kirjan lopussa.
Kirjan asianajaja on melko menestyvä. Hänellä on asiakkainaan yhteiskunnan ruotsinkielistä yläluokkaa, rahaa on riittävästi vaikkakaan ei niin paljon, ettei asunnon ostamiseen tarvittaisi lainaa, ja asunto ostettava, koska vaimo on jättänyt. Edessä on muutto Punavuoresta Munkkiniemeen, mikä antaa Westölle mahdollisuuden kommentoida Helsingin muutosta, uusia alueita ja niiden sosiaalisia suhteita. Toimistosihteeri sen sijaan asuu Töölössä, vuokralla, pienessä asunnossa, jossa on kuitenkin on jo puhelin.
Tarinan keskiössä on myös asianajajan vanhojen kavereiden keskiviikkokerho, jonka tarkoituksena on tavata, ryypätä ja puhua politiikkaa. Kaverukset ovat aluksi melko samanmielisiä, mutta vähitellen oikeistolaisuus alkaa nostaa päätään ja kerhon rauha järkkyy. Kerhon jäsenenä on myös entinen kapteeni, jolla on yhteinen salaisuus toimistosihteerin kanssa.
Vaan enpäs paljasta mikä salaisuus on. Kirja on loistavasti kirjoitettu, Westön taito kuvata Helsinkiä eri aikoina on hämmästyttävä. Kirjassa on jotain samaa kuin Babylon Berlinissä, joskin vaatimattomampaa. Oivallista!

Kommentit